Ruukkuviljely tuo vihreyttä ja viihtyisyyttä terasseille ja parvekkeille

Anniina Jaala kertoi ruukkuviljelystä Turun Rakenna & Sisustamessuilla helmikuussa.

Ruukkuviljely sopii sekä terasseille että parvekkeille. Toki ruukuissa voi viljellä myös isoillakin pihoilla. Jos sitten päättää muuttaa muualle, saa helposti napattua kasvit mukaansa.

PUUTARHA. Nykyisin pihoista yhä isompi osuus halutaan kattaa terassilla. Terassillakin on helppo viljellä ja kasvattaa vaikka ja mitä. Vihersuunnittelija ja floristi Anniina Jaala-Myllyojan mukaan jopa koristepuut pärjäävät hienosti ruukuissa monia vuosia.

– Suunnitteluvaiheessa kannattaa kiinnittää huomio talvenkestävyyteen. Istutusaltaita voi vuorata styroksilla ja ruukkuja solumuovilla. Pohjassa pitää olla reiät, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Vuorauksen jälkeen pohjalle kannattaa laittaa lekasoraa ja sitten tietysti hyvää multaa. Mitä isompi multavara ruukussa on, sitä vähemmällä kastelulla selviää, hän kertoo.

Pienelle koristepuulle sopivan ruukun halkaisija on 50–60 senttiä.

Ruukkuviljelyssä kastelu ja lannoitus on tärkeää, sillä kasvi ei saa maasta mitään ravinteita tai kosteutta.

Kastella saa reilusti yllättävän pitkälle syksyyn. Mutta ennen suurimpia syyssateita kasvi kannattaa siirtää sateensuojaan. Jos se kastuu läpimäräksi, se myös jäätyy helposti, Jaala-Myllyoja muistuttaa.

Terassit rakennetaan usein suojaisaan paikkaan etelän puolelle, jolloin suurin ongelma kasvien kannalta on paahteisuus.

Hyvin paahdetta kestäviä kasveja ovat muun muassa mansikat, raparperi ja viiniköynnös. Raparperista saa vähintään kaksi satoa joka kesä ja viiniköynnös luo paitsi viihtyisyyttä myös näkösuojaa, Jaala-Myllyoja listaa.

– Tyrnitkin ovat kauniita monivuotisia kasveja, joista saa satoa, hän lisää.

Floristin omia suosikkeja ruukkuviljelyssä ovat muun muassa köynnöshortensiat, jotka kukkivat kauniisti, mutta kasvavat hitaasti. Puista hän mainitsee japaninvaahteran ja japaninlehtikuusen.

– Japaninlehtikuusi varistaa talveksi neulaset, mutta se on nätti myös ilman niitä – vähän niin kuin graafisena elementtinä, hän toteaa.

Japaninvaahtera.

Viime vuosina ruukuissa on alettu viljellä yhä enemmän myös bambuja ja heiniä.

Kärhätkin pärjäävät hyvin ja koristeapilat, Jaala-Myllyoja lisää.

Perennoja ja pensaita viljellään Jaala-Myllyojan mukaan Varsinais-Suomessa paljon, joten jos haluaa kiinnittää huomiota kotimaisuusasteeseen, kannattaa kysyä kauppiailta paikallisia lajikkeita.

Jos haluaa pihalleen väriä myös syksyllä, hän suosittelee pallesorvarinpensasta.

– Se on kaunis rungoltaan ja siihen tulee voimakkaat oranssin ja punaisen sävyt lehtiin syksyllä, hän kehuu.

Lasitettu parveke on hyvä kasvihuone

Jaala-Myllyojan mukaan lasitetut parvekkeet ovat parhaita mahdollisia kasvihuoneita. Paahteisella parvekkeella pärjäävät samat kasvit kuin paahteisilla terasseillakin, ja erityisen hyviä ne ovat esimerkiksi chileille, jotka tarvitsevat paljon valoa.

Kuumalla parvekkeella kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ruukkujen kokoon. Mitä suuremmat ruukut valitsee, sen helpommalla pääsee, hän muistuttaa.

Koristekirsikka.

Janica Vilen