Naantalin museon Kesämuotia kylpyläkaupungissa -näyttelyyn voi tutustua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suurin osa näyttelyaineistosta on museon omista kokoelmista.
NAANTALI. Naantalin museon Humpissa on avautunut teemanäyttely, joka kantaa nimeä Kesämuotia kylpyläkaupungissa. Näyttely esittelee muotia kylpylaitoksen toiminta-ajalta eli vuosilta 1863–1963. Mukaan on valittu sekä tavallisia kesäasuja että juhlavampia vaatteita.
– Näyttelyssä tutustutaan muotituulahduksiin vuosien 1863–1963 eli kylpylän satavuotisen toiminnan ajalta, Naantalin museoamanuenssi Mari Termonen kertoo.
Naantalin katukuvaan toivat väriä esimerkiksi muualta Euroopasta sekä Venäjältä saapuneet kylpylävieraat. Myös paikallisella herrasväellä oli osansa asiassa.
– Ei tämänkään seudun ylempiarvoinen väki jäänyt toisten varjoon. Ylempään luokkaan kuuluvat pukeutuivat niin kuin heiltä odotettiin. Säädyllisyys ohjasi pukeutumista pitkään 1900-luvun puolelle, Termonen toteaa.
Jokaisella vuosikymmenellä koettiin muutoksia: vuoroin muodissa oli pitempi tai lyhempi, kapeampi tai leveämpi helma. Kapeista hihoista siirryttiin välillä suosimaan pussimaisia hihoja.
– Ei silloin, kuten ei tänä päivänäkään, kaikki koko ajan hankkineet tuoreimman muodin mukaisia vaatteita. Käytettyjen vaatteiden muokkaaminen ja asusteiden avulla muodistaminen on kuitenkin ollut tapana jo tarkastelemallamme satavuotisjaksolla, Termonen sanoo.
Myös asusteiden kuten hattujen mallissa oli vaihtelua eri vuosikymmeninä.
Käytetyt materiaalit olivat kuitenkin pitkälti samoja, esimerkiksi olkihattu säilytti suosionsa kesäpäähineenä sekä miesten että naisten keskuudessa pitkään.
Mari Termosen mukaan näyttelyn sisältö määrittyi sen mukaan, millaista aineistoa Naantalin museolle oli kerääntynyt.
– Lähes koko näyttelyaineisto on museon omista kokoelmista. Esillä on paljon vaatteita ja asusteita, joita aikakausien naantalilaiset ovat käyttäneet. Suurin osa kuvistakin on täältä.
– Kokoelmissa on enimmäkseen naisten vaatteita, miesten ja lasten vähemmän. Painotukseen vaikuttaa sekin, että miesten muoti noudatti näinä vuosikymmeninä samanlaista linjaa. Miehet pukeutuivat yleensä tummiin pukuihin. Kesäaikaan viilennystä saattoivat tarjota olkihattu silinterihatun sijaan sekä vaalea puku, lisää Termonen.
Kylpylaitoksen alkuvuosikymmeninä naisten muotia ei voi kuvailla erityisen käytännölliseksi.
Ajan mukainen pukeutuminen osoittautui ajoittain jopa hengenvaaralliseksi.
– Korsetti yhdistettynä krinoliiniin eli vannehameeseen teki paitsi liikkumisesta myös hengittämisestä vaikeaa. Muoti oli terveyden kannalta hyvin haastavaa, puhumattakaan krinoliinin käyttöön liitettyihin kuolemantapauksiin, Termonen sanoo.
Vasta 1900-luvun vaihteeseen tullessa naisten muodissa alkoi näkyä merkkejä vapautumisesta. 1920-luvulla radikaalin muutoksen nuorten naisten pukeutumiseen toi poikatyttömuoti, vanhemmat naiset pysyivät A-linjaisissa hameissaan. Sota toi pula-aikoineen pukeutumiseen yhä enemmän käytännönläheisyyttä ja kierrätystä. 1950-luvulla korostettiin jälleen vyötäröä ja 1960-luku oli säärten aikakautta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
