Peurat ja kauriit ovat puutarhoille ja pihoille joka vuosi kasvava haitta, joka leviää maaseutualueilta kaupunkien suuntaan. Toimitukseemme ottivat yhteyttä raisiolaiset Pirjo ja Heikki Sirkiä, joiden kotipihalla valkohäntäpeurat käyskentelevät harva se päivä. Vakuutusyhtiöt suhtautuvat vaihtelevasti eläinten aiheuttamien tuhojen korvaamiseen.
PIHA JA PUUTARHA. Raision Kaanaassa asuvat Pirjo ja Heikki Sirkiä huomasivat ensimmäisen kerran jo aikaisin keväällä peurojen poikkeavan heidän pihalleen.
– Hankaamaan ilmeisesti sarviaan puihin sekä kuopsuttamaan sorkillaan maata, jossa kasvatamme muun muassa perunaa ja auringonkukkaa, Heikki Sirkiä sanoo.
– Ensimmäisenä meni kataja ja sitten ne olivat kuorineet jo mäntyäkin pahannäköisesti. Omenapuista ne syövät oksanpäät niin ylhäältä kuin vain ylettyvät. Isommat puut ja pensaat pystyvät itse itsensä ajan kanssa korjaamaan, mutta taimet menevät samantien pilalle, Sirkiä lisää.
Sirkiät harmittelevat, kun puutarha menee peuran ruuaksi.
– Jos aitaamaan ryhtyy, sitä saa sitten rakentaa esteitä ympäri pihaa, niin laajalti ne täällä kulkevat. Eikä oikein viitsi aitaa alkaa rakentamaan tontinkaan ympärille, he pohtivat.
Pariskunnan mukaan peuroilla tuntuu olevan sama tuttu kierros, jota ne kiertävät viikoittain.
– Yön ja aamuyön tunteina ne täällä vierailevat ja kesän mittaan on saanut aina herätessään käydä tarkastuskierroksella miettien, mitä ne ovat tällä kertaa tuhonneet, he sanovat.
Metsästys ei ole vaihtoehto
Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Simo Pukkilan mukaan taajamassa metsästys on laeissa ja säännöissä asetettujen rajoitusten johdosta käytännössä mahdotonta. Ensinnäkin vastaan tulee järjestyslaki, jonka mukaan turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty esimerkiksi juuri ampumalla.
– Lähtökohtaisesti metsästys ei ole mahdollista taajama-alueella, ei tuliaseella eikä jousella. Muutenkin valkohäntäpeurat ovat hirvien tapaan luvanvaraisia riistaeläimiä, joten niitä saa ampua vain tietyillä metsästysalueilla, Pukkila kertoo.
Paraisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Knut-Olof Lerche ja Rymättylän-Merimaskun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari-Antti Hörkkö muistuttavat, että molemmissa, niin kivääri- kuin jousimetsästyksessä, pätee samat säännöt turvaetäisyyden osalta.
– Metsästyslain mukaan 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta ei saa ampua.
Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat kertovat, että riistanhoitoyhdistyksiin tulee silloin tällöin asukkailta yhteydenottoja peuravahinkoihin liittyen.
– ELY-keskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Paraisten kaupungin kanssa olemme koonneet työryhmän, jossa haetaan ratkaisua ongelmaan. Olemme osoittaneet ELY-keskuksen suuntaan tarpeemme riista-aidan pystyttämisestä Saaristotien varteen. Riistakeskus on ohjeistanut metsästäjiä ja metsästysseurueita niin, että ruokintapaikat olisivat mahdollisimman kaukana Saaristotiestä kolarien ehkäisemiseksi, toteaa Lerche.
Hörkön ja Lerchen mukaan tilanne on hankala.
– Kyllä sitä kysytään, että mitä pitäisi tehdä. Tilanne on vaikea, ei pelkästään taajamassa, vaan yleisestikin asuinalueilla. Niin moni asia voi mennä pieleen, että en suosittelisi kaatamaan mitään lähellä asutusta, Hörkkö sanoo.
– Taajama-alueen metsästyskielto on juuri tuonut nämä eläimet pihoillemme, kun ne ovat vihdoin löytäneet rauhaisan paikan elellä. Toinen asia on se, että niitä ei voi oikein ajaa alueelta uloskaan ilman maanomistajan lupaa, Lerche lisää.
Tiesitkö?
Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle 12 667 kpl valkohäntäpeuran ja 1 648 kpl hirvenpyyntilupaa. Valkohäntäpeurojen lupamäärä kasvoi noin 22 %. Arvion mukaan haetulla lupamäärällä maakunnan valkohäntäpeurakannan kokoa on mahdollista vähentää nykyisestä.
Luonnonvarakeskuksen vuoden 2018 kanta-arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on Suomessa edelleen kasvussa. Koko maan kanta-arvio oli vajaat 100 000 eläintä. Arvion mukaan noin 25 % lajin yksilöistä elävää Varsinais-Suomen alueella.
Voimassa olevan metsästysasetuksen mukaan valkohäntäpeuraa voi metsästää sille tarkoitetuilla 500 hehtaarin metsästysalueilla ajalla 1.9.–15.2.
Tehokkaasti kasvava kanta
Suomen riistakeskuksen tänä vuonna toteuttamasta kyselystä selviää, että metsästyskaudella 2016–2017 Varsinais-Suomessa kaadettiin yhteensä lähes 10 800 valkohäntäpeuraa, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Kaatomäärien voimakkaasta kasvusta huolimatta metsästäjien ilmoittama metsästyksen jälkeinen kanta on noussut samaan aikaan kaksinkertaiseksi, 7 300 yksilöstä 14 500 yksilöön.
Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston tavoitteena on kannan kasvun pysäyttäminen, minkä vuoksi peuralupia on myönnetty tulevalle kaudelle ennätysmäärä.
– Paraisilla on tänä vuonna lähes 20 prosenttia enemmän valkohäntäpeuran kaatolupia edellisvuosiin nähden. Toivottavasti ne kaikki myös käytetään, sanoo Knut-Olof Lerche Paraisten riistanhoitoyhdistyksestä.
Varsinais-Suomen valkohäntäpeurakannassa on alueellisia eroja, ilmestymisalueellamme peurojen kuin kauriidenkin kanta on jatkuvassa kasvussa.
– Tosiasia on, että Paraisten alueella aina saaristo-osia myöten kanta on päässyt kasvamaan liian suureksi, myöntää Lerche.
– Se on fakta, että peuroja alkaa olla jo liikaa tehokkaan lisääntymisvauhtinsa ansiosta. Olemme asian kanssa vähän jälkijunassa, koska olemme päästäneet tilanteen tähän pisteeseen. Nyt esimerkiksi villisian lisääntymistä yritetään hillitä ennakoidusti ennen kuin kanta pääsee edes kasvamaan, Jari-Antti Hörkkö Rymättylän-Merimaskun riistanhoitoyhdistyksestä komppaa.
Paljon puhuttanutta puutiaiskannan leviämistä Hörkkö ja Lerche eivät laittaisi kokonaan peurien ja kauriiden syyksi. Se on monen tekijän summa:
– Siihen ovat syyllisiä yhtä lailla linnut sekä mäyrät ja muut pikkunisäkkäät. Myös lauhat talvet vaikuttavat eli ikävästä punkkiongelmasta ei selvitä metsästystoimilla, Lerche huomauttaa.
– Punkkeja kantavat myös esimerkiksi supikoirat, jos ei jopa peuraa todennäköisemmin matalan ruumiinrakenteensa takia, Hörkkö jatkaa.
Vakuutuksissa on eroa
OP Turun Seudun vakuutusasiantuntija Marja Lehtinen sanoo, että OP kotivakuutuksessa pääsääntöisesti korvataan peurojen ja kauriiden ennalta-arvaamatta tekemät pihatuhot.
– Jos tuhoja tulee jatkuvasti pitkällä jänteellä, silloin ei välttämättä korvata. Pienjyrsijöiden tekemät tuhotyöt sen sijaan on aina rajattu vakuutuksen ulkopuolelle, Lehtinen kertoo.
Lehtisen mukaan korvaus määräytyy vakuutuksen mukaan. OP vakuutukset ovat räätälöitävissä.
– Omavastuun määrän asiakas määrittelee itse, kotivakuutuksen omavastuu on minimissään 150 euroa. Lisäksi korvauksen saamisen edellytyksenä on, että kotivakuutukseen sisältyy särkymis- ja menetysturva, Lehtinen selventää.
Pensaiden ja puiden kohdalla korvaussumma määräytyy niiden pituuden mukaan.
– Yleensä korvataan uusia taimia vastaava summa. Pihansa voi vakuuttaa myös koristearvokertoimella, jolloin korvauksetkin ovat suurempia, Lehtinen lisää.
Vakuutusyhtiö Turvan viestintäpäällikkö Kati Iharannan mukaan Turvan kotivakuutuksessa ei korvata vahinkoa, jonka luonto aiheuttaa puutarhalle.
– Kotivakuutuksen ehdoissa mainitaan, että peurojen tai muiden luontokappaleiden aiheuttamat vahingot pihapiirin puutarhalle eivät ole kotivakuutuksesta korvattavia erillisen rajoitusehdon perusteella, Iharanta toteaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Juttuun lisätty Paraisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Knut-Olof Lerchen kommentit 10.9. klo 10.
