Sävelet ja kompostointi avoimien puutarhojen teemoina

Avoimet puutarhat -päivää vietetään jo 12:tta kertaa. Tämänvuotinen tapahtuma on 9. heinäkuuta, jolloin sadat puutarhat ovat jälleen auki vierailijoille kautta maan. Kuva Kupittaan siirtolapuutarhan avoimista puutarhoista vuodelta 2022.
Avoimet puutarhat -päivää vietetään jo 12:tta kertaa. Tämänvuotinen tapahtuma on 9. heinäkuuta, jolloin sadat puutarhat ovat jälleen auki vierailijoille kautta maan. Kuva Kupittaan siirtolapuutarhan avoimista puutarhoista vuodelta 2022. Kuvat: Turun Seutusanomien arkisto.

PUUTARHA.

Sunnuntaina 9. heinäkuuta järjestettävän Avoimet puutarhat -tapahtuman vuoden yhteiseurooppalainen teema on Puutarhan sävelet, jolloin sekä luonnon että musiikin äänet saavat kuulua puutarhoissa.

Kupittaan siirtolapuutarhan alueesta halutaan kehittää entistäkin monipuolisempi ja toiminnallisempi. Kehittämistyön pohjaksi järjestettiin kesäkuussa ideapaja, jonka tuloksia käytetään alueen toimintojen kehittämisen lähtökohtina.
Kupittaan siirtolapuutarhan alueesta halutaan kehittää entistäkin monipuolisempi ja toiminnallisempi. Kehittämistyön pohjaksi järjestettiin kesäkuussa ideapaja, jonka tuloksia käytetään alueen toimintojen kehittämisen lähtökohtina.

Puutarhaliiton yhteistyökumppaneineen järjestämässä tapahtumassa myös kierrätetään kompostoimalla. Mukana ovat muun muassa Martat, joiden teemana tänä vuonna on kompostointi puutarhassa. Eloperäisen jätteen ja kasvinosien kierrättäminen puutarhassa palkitsee, sillä hyvin kompostoituneena eloperäinen aines rikastuttaa ravinteilla ja lisää maan humuspitoisuutta. Tämä parantaa maan kasvukuntoa sekä vahvistaa puutarhan kuntoa muun muassa säiden ääri-ilmiöitä vastaan.

Innostus puutarhaharrastusta kohtaan on lisääntynyt.

Uudet viherpeukalot haluavat viljellä ruokaa vastuullisesti, tehdä kestäviä valintoja ja vaalia monimuotoisuutta puutarhassa.

Leader Varsin Hyvän rahoittama ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama Varsin hyvät vanhat pelakuut -tiedonvälityshanke tutustuttaa vanhojen kotipelargonien historiaan. Perinnepelargoneja ja niiden tarinoita on hankkeen aikana esitelty museoissa sekä Kupittaan siirtolapuutarhalla, joka on itsessään vanhojen kasvilajikkeiden elävä geenipankki.
Leader Varsin Hyvän rahoittama ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama Varsin hyvät vanhat pelakuut -tiedonvälityshanke tutustuttaa vanhojen kotipelargonien historiaan. Perinnepelargoneja ja niiden tarinoita on hankkeen aikana esitelty museoissa sekä Kupittaan siirtolapuutarhalla, joka on itsessään vanhojen kasvilajikkeiden elävä geenipankki.

Vinkkejä puutarhanhoitoon voi jakaa jo ennen tapahtumaa PUUHA-hankkeen ja Marttojen yhteisillä jaa puutarhataito -sivuilla. Kampanjaan voi osallistua vielä 30. syyskuuta asti.

Marttaliiton ja Puutarhaliiton yhteistyön tavoitteena on vahvistaa jäsenten osaamista, edistää puutarhataitojen siirtymistä eteenpäin ja koota taitoja kaikkien saataville. Taito voi liittyä esimerkiksi siementen kylvöön, taimikasvatukseen, kasvin istutukseen, oman ruoan kasvatukseen, laatikkoviljelyyn, lannoittamiseen, kasteluun, monimuotoisuuden vaalimiseen, kasvien valintaan, pihan suunnitteluun tai kompostointiin.

Marttaliiton vinkkejä:

Porkkana kasvaa ämpärissä

Vuoden 2023 vihanneksen porkkanan viljely ei vaadi kasvimaata, vaan porkkanoita voi esimerkiksi kasvattaa terassilla viljelylaatikoissa ja ämpärissä tai parvekelaatikoissa. Tällöin kannattaa valita kasvutavaltaan lyhyitä lajikkeita, jolloin viljelyastian syvyys ei ole este porkkanan kasvulle. Porkkanat viihtyvät hiekansekaisessa, ilmavassa mullassa. Astioissa viljeltäessä on hyvä pitää multa kosteana ja liikakastelua estääkseen astioiden pohjaan kannattaa tehdä reikiä. Siemenet kylvetään tasaisesti ja peitetään kevyesti, jotta itäminen on varmempaa ja taimien harventaminen helpompaa. Lajikkeeksi viljelylaatikoihin ja ämpäreihin sopivat hyvin esimerkiksi pyöreät porkkanat, joita voidaan syödä tuoreena napostellen pitkin kesää tai niitä voidaan myös keittää ja pakastaa.

Amppelitomaattia parvekkeella

Amppelitomaatti viihtyy niin parvekkeella tai terassilla kuin muussa suojaisessa paikassa pihalla. Kasvupaikakseen amppelitomaatti haluaa valoisan, lämpimän ja suojaisan paikan. Amppelitomaattia voi kasvattaa itse siemenestä tai ostaa valmiita taimia. Ulos amppelitomaatit kannattaa viedä vasta hallanvaaran oltua ohitse. Amppelitomaatti viihtyy syvässä ja kosteassa mullassa, joten kastelusta huolehtiminen on tärkeää, tuulisissa ja paahteissa paikoissa multa voi ehtiä kuivahtamaan päivän aikana useaan kertaan. Tuottaakseen satoa amppelitomaatti vaatii kukkien pölytyksen, suljetuissa paikoissa pölytyksen voi hoitaa itse täristämällä hellästi kasvustoa. Amppelitomaatti pitää myös ravinteista, joten kasvun ja sadon varmistamiseksi niitä on hyvä lannoittaa tasaisesti kasvukauden ajan. Amppelitomaatit tuottavat runsaasti satoa ja niiden satokausi alkaa yleensä aikaisin kesällä ja kestää pitkälle syksyyn.

Kesäkukkia perhosille

Perhoskasvien ei tarvitse olla vain avomaan tai kukkapenkkien kasveja, myös ruukuissa viihtyvät kesäkukat ovat perhosille mieluisia. Kesäkukkia on mahdollista ostaa valmiina taimina tai niitä voi kasvattaa itse siemenestä. Sini-liilakukkainen heliotrooppi kukkii läpi kesän aina syksyn pakkasiin ja sopii niin ruukkukukaksi kuin istutuksiin. Heliotroopin vaniljan tuoksuiset kukat houkuttelevat luokseen perhosia. Tulikruunu sopii terassille tai parvekkeelle ruukkuun ja amppeliin. Väritykseltään kukat voivat olla kirjavia, keltaisia, oransseja tai vaaleanpunaisia. Perhosten lisäksi myös kimalaiset pitävät tulikruunusta. Ruukkuistutuksien tai ryhmien reunakasviksi voi istuttaa kesäleimua, jonka hyvätuoksuiset kukat vetävät puoleensa perhosia. Kesäleimun voi kasvattaa siemenestä ja niitä myydään yleensä erilaisina väriseoksina.

Turun Seutusanomat

 

 

Tiesitkö?

Puutarhakompostiin voi laittaa maatuvana puutarhajätteenä

• nurmikon leikkuujätettä ja haravointijätettä

• kasvinjätteitä kasvimaalta ja koristekasviryhmistä

• rikkaruohoja ennen siementen kypsymistä

• juurista leviävien rikkaksvien juuret kuivattuina (esim. juolavehnä, vuohenputki)

• puiden ja pensaiden lehtiä

• lehti- ja havupensaiden ja puiden oksasilppua ja -haketta

• havukasvien neulasia ja käpyjä (pihka voi hidastaa kompostoitumista)

• sammalta

• rannasta raivatut ruo’ot ja muut vesikasvit sekä rakkolevät

Lähde: Marttaliitto