Auto kuin suoraan tulevaisuudesta

Tällaiseen näkymään eivät monet autoilijat ole tottuneet.

AUTOILU

Sähköautot valtaavat alaa koko ajan enemmän ja enemmän. Oikeastaan kaikilla suurilla automerkeillä on mallistoissaan täyssähköautoja ja erilaisia hybridejä perinteisten polttomoottoriautojen rinnalle.

Automarkkinat sähköistyvät Suomessakin – vielä varsin hitaasti, mutta koko ajan hieman kiihtyvässä vauhdissa.

– Selvästi yli kolmannes uusista myymistämme autoista on joko täyssähkö- tai hybridiautoja, kertoo Autoverkkokaupan Raision yksikön päällikkö Mikko Rantakare.

Allekirjoittanut saikin koeajaa yhden tämän hetken parhaista täyssähköautoista, Hyundain Ioniq 5:n. Hyundai on valittu vuoden 2022 parhaaksi autoksi muun muassa Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa ja lisäksi se on voittanut useita vertailutestejä. Kyseessä on siis kova ajopeli.

Sain testattavaksi vieläpä nelivetoisen Ioniqin, joka on malliston lippulaiva. Auton kaksi sähkömoottoria tuottavat muikeat 305 hevosvoimaa ja mahtavan 605 newtonmetrin väännön. Ja koska sähkömoottorissa ei ole polttomoottorille tuttua viivettä tai energian hukkaa, 2500-kiloinen katumaasturi kiihtyy nollasta sataan noin viidessä sekunnissa.

Ilmoitettu toimintamatka on 460 kilometriä, pelkässä kaupunkiajossa peräti 686 kilometriä. Todellinen toimintasäde on luonnollisesti pakkasilla pienempi.

Kotilatauksessa auton akut saadaan yön yli ladattua tietenkin täyteen. Pikalatausasemalla akut saadaan parhaimmillaan ladattua kymmenestä prosentista 80:een prosenttiin alle 20:ssa minuutissa.

En tylsistytä teitä enempää teknisillä yksityiskohdilla, vaan yritän kertoa, millaista Hyundai Ioniqilla oli ajaa.

Ajaminen Hyundai Ioniq 5 -sähköautolla on…no, se on melkoinen elämys. Jos pitäisi verrata Ioniqilla ajamista johonkin polttomoottoriautoon, pitäisi löytää nykyaikainen, tehokas automaattivaihteinen auto – ja silti ajaminen on erilaista.

Hallintalaitteet toimivat luonnollisesti aivan kuten missä tahansa automaattivaihteisessa autossa. Vaihteenvalitsin on normihallintalaitteista erikoisin, sillä se on ohjauspylväässä kiinni oleva ”iso nuppi”, jota kiertämällä valitaan, ajetaanko eteenpäin vai taaksepäin, vai onko vaihde vapaalla.

Kaasu ja jarru toimivat ja tuntuvat samalta kuin polttomoottorisessa automaatissa, samoin vilkut, lasinpyyhkimet, pesurit ja tietenkin ratti.

Mutta tunne ratin takana – se on erilainen. Ensimmäisenä ”erikoisuutena” mieleen tulee tietenkin hiljaisuus. Moottori kun ei pidä minkäänlaista auton sisätiloihin kantavaa ääntä. Hiljainen auto on muutenkin, sillä rengasmelutkin ovat todella, todella vähäiset.

Liikkeelle lähdettäessä erona normiautoon kuljettaja huomaa välittömästi auton suorituskyvyn. Sähkö-Hyundai lähtee kaasua painettaessa kuin rusakko makuulta. Nopeamminkin, kun vaihdetaan ajomoodiksi normaalin tai ”Econ” sijaan ”Sport”.

Testasin hieman auton ohituskiihtyvyyttä hiljaisella moottoritiellä. Annoin nopeuden pudota 60 kilometriin tunnissa, valitsin ”Sport”-ajomoodin ja polkaisin kaasun pohjaan. Herranen aika sentään! Painauduin kuljettajan istuinta vasten kuin sitä vasten iskettynä. Vauhtia oli yhtäkkiä 120 kilometriä tunnissa, enkä ollut mielestäni kuin vasta painanut kaasun pohjaan. Tällä autolla pääsee maantiellä letkan ohi!

Hyundailla ajamista voisi hehkuttaa monessakin mielessä – kuljettajan näkymäkin isoine näyttöineen on kuin avaruusaluksen ohjaamosta. Jos teillä on mahdollisuus ajaa tällaisella autolla, käykää rohkeasti kokeilemassa. Se on hieno elämys kaikille autoista kiinnostuneille.

Marko Vuosjoki