Varsinaissuomalaiset maataloustuottajat kerääntyivät keskustelemaan MEP Elsi Kataisen kanssa muun muassa vuonna 2023 voimaan tulevasta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta.
YMPÄRISTÖ. Europarlamentaarikko Elsi Katainen vieraili Sauvossa torstaina 26. elokuuta teemoinaan esimerkiksi maatalouspolitiikka, maaseudun elinvoimaisuus sekä ilmastotavoitteiden vaikutukset.
Keskustelussa nousi esiin maataloustuottajien jaksaminen, johon vaikuttavat muun muassa vähäiset vapaat sekä vaikeudet tilojen kannattavuudessa ja lisäavun palkkaamisessa. Huolta viljelijöiden keskuudessa on syntynyt myös eri tuotantosuuntien haasteista uuden ohjelmakauden kynnyksellä kansallisen maatalousohjelman hakiessa muotoaan.
Viljelijöiden ja metsänomistajien yhteistyölle varsinaissuomalaisissa kunnissa Katainen näkee monenlaisia mahdollisuuksia.
– Konkreettisia yhteistyön muotoja voivat eri tuotantosuunnan edustajat tehdä yli kylä- ja kuntarajojenkin vaikkapa työkone-, kalusto- ja vaikkapa infrahankinnoissa tie- ja tietojenhallinnan osalta. Myös työvoima voi liikkua ja urakoita riittää. Yhteistyötä ei pidä rajata vain saman tuotantosuunnan sisälle. Komissiolta pitäisi vielä tänä syksynä tulla esitys hiiliviljelystä ja näen tässä potentiaalia viljelijöille, mikäli maatalouden mahdollisuudet ymmärretään, hän kommentoi.
Vuonna 2023 voimaan astuvan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen siirtymäkausi on parhaillaan käynnissä.
Elsi Katainen erittelee pääkohtia uudistuksesta, jonka tavoitteena on tehostaa maaseudun kehittämisen ilmasto- ja ympäristösitoumuksia:
– Suurin muutos isossa kuvassa ja kehyksessä uudessa maatalouspolitiikassa on siirtyminen sääntöperusteisesta mallista tulosperusteiseen. Tukia ohjataan jatkossa entistä enemmän aktiiviviljelijöille, jotka tuottavat ja korjaavat oikeasti satoa, pelkän sääntöjen noudattamisen sijaan. Ekojärjestelmiin eli ilmasto- ja ympäristötoimiin ohjataan 25 prosenttia suorista tuista.
– Toinen merkittävä muutos on, että ympäristötoimien painotus on entistä voimakkaampaa. Nykyisen ohjelmakauden ympäristötoimien vapaaehtoiset toimet viljelijöille ovat jatkossa jo perustulotuen ehtona, Katainen lisää.
Neuvotteluja piti komission kanssa käydä erikseen muun muassa turvemaiden viljelystä ja talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä.
– Komissio esitti turvemaiden viljelykieltoa sekä talviaikaista paljaan maan kieltoa, jotka saimme neuvoteltua niin, että turvepeltoja saa toistaiseksi viljellä tietyin ehdoin ja syyskyntöjä tehdä. Tarvitsemme siirtymäaikaa esimerkiksi turvepeltojen määritelmän muotoiluun. Paljaan maan kiellon osalta Suomessa haasteeksi nousee lyhyt kasvukausi, jolloin muun muassa syysviljan kylväminen olisi mahdotonta syksyn puintien jälkeen, Katainen sanoo.
– Lisäksi komissio esitti Etelä-Suomen kansallisen tuen poistamista, mutta onneksi saimme palautettua tämän tuen siirtymäkauden lainsäädäntöön, kun parlamentti ja neuvosto pääsivät sopuun sen jatkosta nykytasolla. Tuen jatko oli minulle tärkeä prioriteetti parlamentin pääneuvottelijana. Saimme tuen asteittaisen vähenevyyden muutettua siten, että tuki jatkuu vuoden 2020 tasolla siirtymäkauden ajan. Tuki tulee jatkumaan myös vuonna 2023, kun uusi CAP-astuu voimaan, hän jatkaa.
EU:n uusi rahoituskausi 2021–2027 näkyy siirtymäkaudella jo siten, että Suomen maatalousrahoitus nousee kuusi prosenttia nykytasosta.
Tulevassa maatalouspolitiikassa viljelyn monipuolistamiseen ja vesien tilaan tullaan MEP Elsi Kataisen mukaan kiinnittämään huomiota entistäkin enemmän.
– Varsinais-Suomessa ollaan jo pitkällä Saaristomeri- ja Itämeri-työn osalta. Esimerkiksi ravinnevalumien ehkäisemiseksi on jo pitkään tehty töitä ja viljelijät ovat kiinnostuneita lähiluonnon tilanteesta. Viljelijät ovat ensimmäisiä jotka myös kohtaavat ilmastonmuutoksen haasteet sään ääri-ilmiöinä, hän toteaa.
Varsinais-Suomessa tehdään jo nyt paljon edistyksellisiä hankkeita ja toimia maaperän ja vesitalouden saralla.
– Hyvä esimerkki Varsinais-Suomessa on MTK:n ja ProAgrian Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, missä edistetään peltojen vesitalouden hallintaa, hiilen sidontaa maaperään ja kasvukunnon parantamista yleensä sekä lannan ja muiden kierrätysravinteiden lannoitekäyttöä, Katainen kertoo.
Katainen luonnehtii Suomen kansallista CAP-suunnitelmaa edistykselliseksi.
– Suomen kansallinen CAP-suunnitelma on parhaillaan lausuntokierroksella ja se kattaa kaikkien tuotantosuuntien tukiehdon ja sitoumukset. Suunnitelma on edistyksellisen esimerkiksi luonnonhoitonurmien, viherlannoituksen kerääjäkasvien käytön ja ravinteiden kierrättämisen osalta
Katariina Mäkinen-Önsoy
