Terveellisesti syödessä elimistöllä on jatkuvasti käytössä sopiva määrä polttoainetta, jolloin esimerkiksi keskittyminen helpottuu ja energiataso pysyy korkealla.
TERVEYS.
Terveellinen ruokavalio – kaksi yksinkertaista sanaa, jotka muodostavat kuitenkin laajan käsityksen. Mehiläinen NEO:ssa työskentelevä Valviran laillistama ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen kertoo, että terveellinen ruokavalio on kokenut joitakin muutoksia viime vuosina.
– Ihmiset haluavat syödä enemmän kasvisvoittoisesti, ja nykyään kulutetaan enemmän kasvisproteiineja. Niitä on toki myös saatavilla enemmän tänäpäivänä. Kypsää punaista lihaa suositellaan syötävän 500 grammaa viikossa. Se on muuttunut, sillä sen vähentämistä on puhuttu paljon. Edelleen kasviksia ja täysviljoja pitäisi lisätä ruokavalioon, hän sanoo.
Vaikka muutoksia on tapahtunut, ei terveellistä ruokavaliota voi niputtaa tarkkaan muottiin. Karjalaisen mukaan terveelliseen ruokavalioon kuuluu sallivuus ja joustavuus; terveellisyys taas menetetään, jos ruokavalio sisältää liikaa miettimistä ja rajoituksia.
– Ei ole tiettyä tapaa, miten terveellisen ruokavalion voi koostaa. Siihen kuuluu kasviksia, täysviljoja ja pehmeitä rasvoja. Siihen voi kuulua lihaa tai kasvisproteiinia, sillä jokaisella on oma tapansa saada proteiinia. Monipuolisuus on tärkeää. Nykyään terveelliseen ruokavalioon otetaan mukaan myös ekologiset ja eettiset asiat.
Yksi tärkeä osa terveellistä ruokavaliota on säännöllinen ateriarytmi. Käytännössä se tarkoittaa Karjalaisen mukaan viittä ateriaa päivässä 3-4 tunnin välein. Yksi ateria varsinkin on oleellinen.
– Lounaan ja päivällisen väli voi olla pidempi, jolloin välipalan merkitys nousee. Kun ruokailuväli pitenee, ajatus ei enää kulje ja silloin valitaan usein helppo ja nopea ratkaisu. Ateriarytmi on sellainen, jossa mennään helposti pieleen, Karjalainen sanoo.
Ateriarytmin lisäksi esimerkiksi naisilla raudan saanti voi jäädä pieneksi, kun punainen liha korvataan vaalealla lihalla. Vaikka rautaa saa myös muista ruoka-aineksista, ei se imeydy aina yhtä tehokkaasti.
– Rautaa saa punaisen lihan lisäksi palkokasveista ja riistasta. Täysviljoissa ja kasviproteiineissa raudan imeytyminen on heikompaa, ja silloin voi syödä C-vitamiinia, jotta imeytyminen helpottuu. Tärkeintä olisi, että ruokavalio olisi monipuolinen ja rautaa tulisi eri lähteistä.
Jo nopealla haulla löytää kasoittain erilaisia ruokavalioita, joiden viidakkoon on helppo eksyä.
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ruoka näyttelee suurta osaa, ja Karjalainen arveleekin sen vaikuttavan ruuan aiheuttamaan stressiin.
– Esimerkiksi nuoret naiset hakeutuvat paljon vastaanotolle, sillä ruoka tuntuu aiheuttavan paljon painetta nykyään. Sosiaalisessa mediassa on paljon julkaisuja siitä, miten pitäisi syödä tietyllä tavalla tai kuinka paljon pitäisi kiinnittää proteiineihin huomiota salilla käydessä. Myös korona-aikana on alettu ehkä miettimään paljon ruokaa ja kontrolloimaan sitä.
Ruokavaliolla on suuri merkitys jokapäiväiseen jaksamiseen, mutta sen lisäksi se vaikuttaa moniin sairauksiin. Karjalaisen mukaan tällaisia sairauksia ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet. Ruokavaliossa on myös syöpään vaikuttavia tekijöitä, ja sillä voi ehkäistä myös tyypin 2 diabetesta.
– Ateriarytmin ollessa kunnossa ei tule väsymyspiikkejä ja päänsärkyä päivän aikana. Kun saadaan kaikki ravintoaineet, niin vaikutus jaksamiseen näkyy myös pidemmällä aikavälillä.
Liisa Kallio
