Puutarhat heräilevät kevääseen

Omenapuiden ja marjapensaiden leikkuun aika

Omenapuu kukassaan. Kuva: Eija Meriluoto.

Kupittaan siirtolapuutarha on avoinna kaikkina vuodenaikoina ja mökillä voi viettää aikaa myös talvella. Kevät kuitenkin tuo palstoille totuttuun tapaan touhua ja tohinaa.

PUUTARHA. Pihoja ja puutarhoja aletaan kunnostaa hiljalleen kevään edetessä. Myös Kupittaan siirtolapuutarhassa aktivoidutaan kevättoimiin näin huhtikuussa. Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n puheenjohtaja Eija Meriluodon mukaan ohjelmassa on talventörröttäjien leikkausta, perennapenkkien siistimistä sekä yleisilmeen kohotusta.

Monipuolisuudessaan kaunis: Kupittaan siirtolapuutarhan palstoilla kasvavat rinnan muinaistulokkaat, 1800-luvun uutuuskasvit ja vanhoissa puutarhoissa tavattavien omenalajikkeiden kirjo. Kuva: Eija Meriluoto.

– Omenapuiden leikkaus aloittaa puutarhan kevään. Myös muun muassa marja-pensaita voi leikata ennen kasvun alkamista. Yhdistys saa tilata kaupungilta risulavan useamman kerran puutarhakauden aikana. Siihen asti oksat säilytetään omalla palstalla.
– Haravointia kannattaa välttää vielä, kun maa on märkä eikä lehtien poistaminen maasta ole välttämätöntä. Puutarhajätteet kompostoidaan tai pilkotaan pensaiden alle ja puskien juurelle. Maata käännetään, komposteja hyödynnetään, multaa levitetään ja varhaisperunoitakin voidaan jo istuttaa. Ensimmäiset siemenet kylvetään ja ihaillaan uutta kasvua ja kevään sipulikukkia, Meriluoto jatkaa.

Kesävettä odotetaan vapuksi. Meriluoto kertoo, että ensimmäiset talkoot pidetään vuosittain toukokuun alussa, kun kesävesi on kytketty.

– Maanvuokrasopimus velvoittaa yhdistystä huolehtimaan puutarhan yleisten alueiden ja käytävien kunnosta. Tämän vuoksi palstalaisia koskee yhteisötyövelvoite. Arkikielessä puhumme edelleen talkoista, vaikka virallinen nimitys nykyään on yhteisötyö.

Yleisten alueiden kunnossapitoa jatketaan yhteisvoimin koronaohjeistuksia vastuullisesti noudattaen.
– Talkootyötä voi sopia tehtäväksi myös omana aikana. Talkootyöksi luetaan pihatöiden lisäksi esimerkiksi yhdistyksen kahvilatoiminta, korjaus ja maalaustyöt ja linnunpönttöjen huolto, sanoo Meriluoto.
– Toimintaa voitaisiin myös jakaa vaikka järjestämällä käytäväkohtaisia talkoita. Uudenlainen tilanne velvoittaa, mutta voi synnyttää myös uusia tapoja toimia, lisää Meriluoto.

Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys on perustettu vuonna 1935, siirtolapuutarha vuotta aiemmin. Kuva: Ragip Önsoy.
Kupittaan siirtolapuutarhan maanvuokrasopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun. Sen jälkeen tulevaisuus on vielä avoin.

– Useiden puolueiden taholta on annettu säilyttämistä puoltavia kannanottoja. Yleiskaava 2029 asetettiin uuteen valmisteluun ja Kupittaan siirtolapuutarhan kaavakäsittely siirtyy vaalien jälkeiseksi ajaksi ensi syksyyn, Meriluoto kertoo.

Viime kesänä laadittu Kupittaan siirtolapuutarhan säilyttämistä vaativa adressi on kerännyt tähän päivään mennessä n. 6 000 allekirjoitusta.

– Syksyyn mennessä tavoitteena on kymmenen tuhatta allekirjoitusta. Adressi luovutetaan kaupunginvaltuustolle ennen päätöksentekoa eli luultavimmin kesän lopussa yleiskaava 2029 käsittelyn aikataulusta riippuen, Meriluoto toteaa.
– Vaadimme, että päättäjät ymmärtävät Turun vanhimman siirtolapuutarhan arvon ja säilyttävät kasvillisuudeltaan ja toiminnaltaan monimuotoisen puutarhan osana Kupittaan perinteikästä viherympäristöä Turun ilmastoystävällisen kaupunkistrategian mukaisesti, jatkaa Meriluoto.

Vanhat lajikkeet ja maatiaiset kuten rusopäivänlilja viihtyy Kupittaan palstoilla. Kuva: Sirkku Pihlman.

Puutarhakaupunginosan perinnettä kunnioittaen siirtolapuutarha tulee Eija Meriluodon mielestä säilyttää osana Kupittaan vehreää puisto- ja liikunta-aluetta.
– Puutarhakulttuurin säilyminen Kupittaalla on lahja tuleville sukupolville. Kasvillisuuden säilyttäminen on tärkeää geeniperimälle sekä kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle.

Kupittaalla on pitkät juuret viljelyssä, jota paikalla on perimätiedon mukaan harrastettu jo 1700-luvulla.
– Siirtolapuutarhan vuonna 1934 alkaneen historian aikana on käynyt ilmi viljelijöiden sitkeys, sinnikkyys ja yhteisöllisyys taistelussa puutarhan säilyttämisen puolesta. Siirtolapuutarhaperinteiden vaaliminen on jatkunut vuosikymmenten ajan muuttuvissa olosuhteissa sukupolvelta toiselle.

Katariina Mäkinen-Önsoy

 

 

 

Tiesitkö?

• Kupittaan siirtolapuutarhassa mökkejä on tällä hetkellä 56. Palstaa, jolta mökki on purettu, hyödynnetään Sateenkaari Koto ry:n päiväkotiryhmän ja Opetuskoti Mustikan viljelyksille. Päiväkotiryhmä toimii päivittäin puutarhalla kauden aikana.

• Kaupunki tekee maanvuokrasopimuksen mökin ostajan kanssa. Pelkkiä viljelypalstoja ei ole tarjolla.

• Kupittaalla oli alun perin 66 palstaa, joista 9 on Uudenmaantien puolelta lunastettu kaupungille suoja-alueeksi. Alue on yhdistyksen hoitamaa kaikille avointa puutarhapuistoaluetta.

• Kaupungin kestävässä kehityksessä vahvasti mukana oleva Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys on laajentanut toimintaansa verkostoitumalla ja järjestämällä yhdistyksille, koululuokille ja päiväkotiryhmille esittelykierroksia. Puutarha on avoin toimintaympäristö monille yhteisöille ja uusille toimijoille.

• Kupittaan siirtolapuutarha osallistuu vuosittain järjestettäviin tapahtumiin kuten esimerkiksi Avoimiin puutarhat -tapahtumaan. Tänä vuonna tapahtuma toteutetaan ennen juhannusta mahdollisuuksien mukaan alueellisien koronaohjeistusten rajoissa.

 

Jaa juttu sosiaalisessa mediassa!