Turun pääkirjastossa on vuosittain yli miljoona kävijää

Karl August Wreden suunnittelema Turun pääkirjaston vanhempi rakennus on hollantilaista myöhäisrenessanssia ja sen esikuvana on toiminut Tukholman ritarihuone.

Turun pääkirjasto on seissyt Linnankadun alussa yli sata vuotta ja nähnyt monia eri vaiheita. Nykyään sen läpi kulkee vuosittain yli miljoona ihmistä. Aamuisin jokaisen oven takana on jono ja iltaisin ihmiset nauttivat lämpimästä tiedon tunnelmasta viimeisille minuuteille asti.

TURKU. Turun pääkirjastossa Linnankadulla tapahtuu joka päivä. On luentoja, konsertteja, tapahtumia, näyttelyitä, nuorten työpajoja, pikkulasten satuhetkiä ja vaikka mitä. Tällä viikolla kirjastossa hemmotellaan ennen kaikkea hiihtolomaansa viettäviä koululaisia.

Lastenosastolla on askartelua ja luontoteemainen tehtävärata. Lisäksi TPS:n jääkiekkoilijat ovat tulossa kylään tieto-osastolle torstaina 20. helmikuuta kello 17, kertoo kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula.

Muutenkin kirjastopalvelujohtajan mukaan kirjastoon on tulossa mukava kevät – paljon tapahtumia ja toimintaa kaikenikäisille. Lainata voi nykyään kirjojen lisäksi vaikka kuvataidetta tai kausikortteja urheilun, liikunnan ja kulttuurin pariin.

Kesää kohti mentäessä avataan myös kirjaston sisäpiha valtavine lehmuksineen, joka on kirjastopalvelujohtaja mukaan varsinainen helmi.

Viime kesänä siellä oli lapsille oma leikkinurkkaus, ja samanlaista suunnitellaan tänä kesänä. Alun perin tässä on ollut keskiaikainen Hauenkuono-kortteli. Vuonna 2008 valmistuneen uudisrakennuksen suunnitelleen arkkitehdin ajatus oli säilyttää keskiaikaisen sisäpihan tunnelma, Pilppula kertoo.

Myös kirjaston sisälle kätkeytyvä Cafe Sirius avaa sisäpihalle kesäterassin.

Vuonna 2008 tehdyn peruskorjauksen jälkeen Turun pääkirjasto oli Suomen vilkkain.

Parasta on se hetki, kun saamme aamulla avata ovet niin, että jokaisen oven takana on jonoa. On hienoa nähdä, kuinka tärkeä kirjasto on kaupunkilaisille, Pilppula toteaa.

Myös iltapimeällä kirjaston ohi kulkiessa voi aistia lämpimän tiedon tunnelman, kun ikkunoista näkee, miten tupa on täynnä arkisin aina kahdeksaan asti.

Nyt kävijämäärissä ohi ovat kuitenkin menneet Ison Omenan kirjasto Espoossa ja Oodi Helsingissä.

Janica Vilen

 

 

1800-luvulta nykypäivään

1860-luvulla Turun kaupunginkirjasto sai alkunsa yksityisin varoin perustetuista kansankirjastosta ja kaupunginkirjastosta. Kirjastossa oli alkuun 700 ruotsinkielistä ja 450 suomenkielistä kirjaa. Lainaaminen oli maksutonta, mutta halukkaat saivat tukea kirjaston toimintaa yhden markan vuosimaksulla.

Vuonna 1869 kansankirjaston rinnalle alettiin perustaa tieteellisluontoista kaupunginkirjastoa sivistyneistöä varten. Kaupunginkirjasto kasvoi runsaiden lahjoitusten turvin.

Vuonna 1878 varojen niukkuus koetteli kansankirjaston toimintaa, joten kaupunki otti kirjaston haltuunsa ja perusti sinne muun muassa lukusalit erikseen miehille ja naisille.

Vuonna 1891 kaupunki otti vastuun myös kaupunginkirjaston toiminnasta.

Vuonna 1903 kirjastot muuttivat nykyiseen rakennukseen Linnankadulle. Kirjastotalon ja 10 000 kirjan kirjakokoelman lahjoitti Turulle kauppaneuvos Fredric von Rettig. Ensimmäisessä kerroksessa toimi työväestölle tarkoitettu kansankirjasto ja toisessa sivistyneistölle tarkoitettu tieteellisempi kaupunginkirjasto. Kaupunginkirjastoon kuljettiin pääovesta ja kansankirjastoon Linnankadun sivuovesta.

Vuonna 1912 kaupunginkirjasto ja kansankirjasto liitettiin nimellisesti yhteen, ja viralliseksi nimeksi tuli Turun kaupungin kirjasto. Entisestä kaupunginkirjastosta tuli opinto-osasto ja kansankirjastosta yleinen osasto. Kaupunginkirjaston vanhaa kokoelmaa ei koskaan yhdistetty yhteiseen kokoelmaan. Se on erillisenä vieläkin olemassa.

Vuonna 1914 Turun kaupunginkirjaston toiminta uudistui. Eniten huomiota herätti avohyllyjärjestelmä, jonka Turku otti käyttöön toisena Suomessa Porvoon jälkeen. Ennen kirjat olivat piilossa kirjastonhoitajan takana. Linnankadun sisäänkäynti suljettiin ja kaikki kulkivat kirjastoon pääovesta. Samalla miesten ja naisten lukusalit yhdistettiin. Myös lapset saivat oman osastonsa. Lainaajien ja lainojen määrät lisääntyivät moninkertaisesti.

Vuonna 1933 kirjastoon perustettiin ”erikoinen pöytä neuvontaa varten”.

Vuonna 1939 perustettiin ensimmäinen sivukirjasto, kun alueliitoksen yhteydessä Kaarinan kunnankirjastosta tuli Nummen lainausasema.

Vuonna 1961 Suomen ensimmäinen kirjastoauto aloitti toimintansa Turussa.

Vuonna 1970 pääkirjaston uusittuun toiseen kerrokseen avattiin musiikkiosasto ajanmukaisine kuuntelulaitteineen.

Vuonna 2003 kaupunginvaltuusto päätti pääkirjaston lisäosan rakentamisesta samaan kortteliin. Sitä ennen upeasta Bibliothecasta oli tullut ajan saatossa ahdas ja epäkäytännöllinen. Pääkirjastotoimintoja oltiin jouduttu hajauttamaan viiteen eri osoitteeseen eri puolille kaupunkia. Tilaongelmaan oli esitetty useita vaihtoehtoja jo 1980-luvulta lähtien.

Vuonna 2008 valmistui uusi pääkirjasto, joka muodostuu vanhasta kirjastotalosta, uudisosasta ja niiden väliin jäävästä kansliarakennuksesta, jotka muodostavat yhtenäisen kirjastotilan. Sen suunnittelivat arkkitehtitoimisto JKMM:n arkkitehdit Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä. Vanha puoli peruskorjattiin yhteistyössä museoviraston kanssa. Esimerkiksi portaikko on lähes alkuperäisessä kunnossa.

Vuonna 2020 Turussa on pääkirjaston lisäksi 10 lähikirjastoa, Skanssin palvelupiste ja kaksi kirjastoautoa. Uusin kirjasto avataan 1.3. Aunelaan.

Pax on kuvanveistäjä Walter Runebergin vuonna 1893 tekemä veistos, joka sijoitettiin kirjastoon vuonna 1938. Nykyään veistos sijaitsee pääkirjaston vanhan puolen porrasaulassa.