Sote sakkaa Vehmaalla pahasti

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen on varmasti hankalammassa paikassa kuin kukaan hänen edeltäjistään, syynä Vehmaan kunnan kriisikuntastatus.

Vehmaan sote-kustannukset on saatava nopeasti kuriin. Lääkkeeksi esitetään lääkärin ja hammashoitolan vastaanottoaikojen vähentämistä sekä vuodeosaston lakkauttamista.

VEHMAA. Vehmaalaiset saivat toukokuussa huonoja uutisia, kun valtiovarainministeriö ilmoitti kunnan joutuvan kriisikuntalistalle kolmen muun kunnan kanssa. Kriisikuntastatus lankesi, vaikka kunnassa oli oma-aloitteisesti aloitettu jo maaliskuussa talouden tasapainottamisen suunnittelutoimet.

– Me aloitimme omat toimenpiteemme, kun näimme, miten pahasti vuosi 2018 sakkasi taloudellisesti, kertoo kunnanjohtaja Ari Koskinen.

Valtion arviointimenettelyn kohteeksi kunta joka tapauksessa joutui, kun viime vuosien alijäämät asukasta kohden laskettuna nousivat liian suuriksi. Syyt menoihin löytyvät sote-puolelta – mistäpä muualtakaan.

– Viime vuonna ylimääräisiä menoja tuli erityissairaanhoidon puolelta yli 700 000 euroa, perusterveydenhuollosta 127 000 euroa ja lastensuojelun puolelta 200 000 euroa. Kahden viime vuoden aikana perusterveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet 23 prosenttia ja erikoissairaanhoidon 27 prosenttia, luettelee Koskinen sotekustannusten rajua nousua.

– Ei tällaisia lukuja mikään kunta kestä.

Tutkimus paljastaa kylmät faktat

Koska kunta on valtion arviointimenettelyssä, asiaa setvimään on asetettu selvitysryhmä. Kunta on kolmen henkilön – kunnanjohtaja Ari Koskisen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Kaskisen ja talous- ja hallintosuunnittelija Heli Antikainen-Paunan – voimin edustettuna ryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii Kari Lehtinen, ja jonka korkein valtion virkamies on valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Markku Mölläri. Ryhmä on kokoontunut kahdesti, ja seuraava kokous on 11. marraskuuta.

Tulevassa kokouksessa käydäänkin perusteellisesti läpi Vehmaan sote-palveluiden rakennemuutosta, sillä vain tällä toimenpiteellä kunnan talous voidaan saada taas tasapainoon.

– Meille ehdotettiin, että ulkopuolinen selvittäjä kävisi sote-tilanteen läpi perusteellisesti. Sote-selvityksen teki erikoislääkäri, MBA Timo Aronkytö, ja se todella paljastaa, miten pahasti sote sakkaa Vehmaalla, kertoo kunnanjohtaja Koskinen.

Kun kuntien sote-kustannuksia verrataan keskenään, on Vehmaa Varsinais-Suomen epätoivotulla piikkipaikalla. Siinä missä Vehmaalla sote-palveluiden järjestämiseen palaa rahaa noin 5000 euroa/asukas/vuosi, esimerkiksi Ruskolla, Maskussa ja Nousiaisissa selvitään alle 3000 eurolla. Jopa Turussa sote-kustannukset ovat alle 4000 euroa/asukas/vuosi.

– On päivänselvää, että Vehmaan sote-palveluihin on tehtävä iso uudistus – emmehän me voi veroprosenttiakaan nostaa 3-4 prosentilla, toteaa Koskinen.

Ensimmäiset esitykset jo tehty

Sote-kustannusten karsimiseksi onkin tehty jo konkreettisia ehdotuksia – joista ensin neuvotellaan Vehmaan, Kustavin, Taivassalon ja Uudenkaupungin muodostaman U-soten kanssa – ja sen jälkeen asia pyritään tuomaan Vehmaan kunnanvaltuustolle jo joulukuun talousarviokokoukseen.

– Aronkydön ohjelmassa ehdotetaan, että lääkärin vastaanotto rajattaisiin maanantaista torstaihin – perjantain vastaanotto jäisi siis pois, ja että hammashoitola olisi suljettuna joka kolmas viikko. Lisäksi listalla on terveyskeskuksen vuodeosaston lakkauttaminen, luettelee Koskinen.

Lääkärin vastaanottoaikojen muutokseen sisältyy maanantain vastaanoton pidentäminen iltakahdeksaan. Hammashoitolan aukioloajoissa voitaisiin myös mennä 5/3/2 -systeemiin, jossa kolmen viikon sykleissä vastaanottopäiviä olisi viikottain täydet viisi, sitten kolme ja syklin viimeisellä viikolla vain kaksi.

Toimenpiteillä pyritään säästämään sote-kustannuksia siten, että vuosina 2020–2022 säästöä tulisi 9 prosenttia, ja vuosina 2023–2026 vielä toiset 9 prosenttia. Vehmaan kunta on myös hakenut valtiolta reilun miljoonan euron harkinnanvaraista avustusta, jolla katettaisiin viime vuoden alijäämä.

Marko Vuosjoki