Naantalilaisen taiteilijakodin puutarhassa avautuu sipulikukkien varmuuskokoelma. Myös inventoinnin seurauksena kaadetut puut on korvattu uusilla yksilöillä. Puutarhaan pääsee vapaasti tutustumaan Casa Haartmanin aukioloaikojen puitteissa.
Tiesitkö?
– Haartmanit muuttivat Naantaliin vuonna 1923, kun Axel nimitettiin Turun taidemuseon intendentiksi. Naantalin kaupunginhallituksessa hän toimi vuoteen 1950 saakka. Vuosien 1925–1926 aikana he rakennuttivat Casa Haartmanin, jonka suunnitteli turkulaisarkkitehti Erik Bryggman. Pariskunta asui Casa Haartmanissa Axelin kuolemaan saakka, josta tulee 15. lokakuuta kuluneeksi 50 vuotta.
– Åbo Akademin säätiön ylläpitämä Casa Haartman on avoinna 10.8. asti maanantaista lauantaihin sekä sen jälkeen kahtena viikonloppuna elokuussa klo 12–15. Opastukset tehdään tasatunnein pienissä ryhmissä.
– Casa Haartmanissa on vapaa pääsy opastuksille ja puutarha on avoinna taiteilijoille 10. heinäkuuta vietettävänä Suomen Kuvataiteen päivänä.
MUSEOT. Toista kesää avoinna olevan kotimuseo Casa Haartmanin puutarhaan on istutettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tallentamia alkuperäiskasveja. Lisäksi puutarhahistorialliseen kasvillisuusinventoinnin ja hoitosuunnitelman mukaiset kunnostustyöt ovat valmistuneet. Kartoituksen seurauksena tontilla kasvavasta noin 60 puusta kaadettiin seitsemän huonokuntoista puuta, joista suurin osa korvattiin uusilla yksilöillä.
Taiteilijapariskunta Axel ja Hedvig Haartmanin kotina reilun 40 vuoden ajan (1926–1969) toimineessa rakennuksessa näkyy Erik Bryggmanin kädenjälki. Bryggman haki huvilaan vaikutteita Italiasta.
Erik Bryggman laati lisäksi puutarhasuunnitelman ja puutarha on tänäkin päivänä kuin aidattu vehreä keidas keskellä Naantalia.
– Puutarha oli maalausten ja muistelmien perusteella Axelille tärkeä inspiraationlähde – sekä täällä että Kemiössä, missä sijaitsi heidän Rönnudd-niminen kesäpaikkansa, kertoo museoassistentti Maria Jansén Åbo Akademin säätiöstä.
Axelin rakkain malli oli hänen vaimonsa Hedvig (os. Stolpe), josta löytyy useita luonnoksia. Axel on myös kuvannut äitiään, hänkin nimeltään Hedvig (os. Wrede), monta kertaa. Hänen omien maalaustensa ja suunnittelemiensa huonekalujen lisäksi Haartmanien kotimuseosta löytyy töitä myös muilta taiteilijoilta, kuten esimerkiksi Hugo Simbergiltä,
Helene Schjerfbeckiltä, Victor Westerholmilta, Fanny Churbergiltä ja Casper Wredeltä. Esillä on myös Hedvig-vaimon tekemiä tekstiili- ja metallikäsitöitä.
Jansén luonnehtii Casa Haartmania ystävälliseksi taloksi, jossa voi tuntea vielä Haartmanien läsnäolon.
– Pariskunnan toivomus oli, että heidän kotinsa säilytettäisiin alkuperäisessä asussaan. Sellaisena Casa Haartman todella on pysynyt, viihtyisänä ja kodinomaisena paikkana, Jansén lisää.
Luken asiantuntijat valitsivat Casa Haartmanin puutarhan ja Kuralan Kylämäen museon geenivarakasvien varmuussäilyttäjiksi, koska ne paitsi pystyvät sitoutumaan pitkäjänteiseen säilytystyöhön myös ovat yleisölle avoimia tutustumiskohteita.
– Casa Haartmanin varmuuskokoelmassa on 24 erilaista sipulikukkakantaa, joita on kerätty suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomesta, Haartmaneille tutuista paikoista. Puolikerrannainen valkonarsissi ja kerrannainen tähtinarsissi ovat Sauvosta, Axelin lapsuudenmaisemista. Lisäksi kokoelmassa on Kemiöstä tuotuja narsisseja, hentohelmililjoja sekä harvinaisia puolikerrannaisia punaisia ja liljakukkaisia tulppaaneja, Jansén toteaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
