Raisio Futiksen aloittama satsaus kymmenen vuotta sitten nuorten jalkapalloon on alkanut kantamaan hedelmää, josta osoituksena jäsenmäärän kasvu lähes tuhanteen ja edustusjoukkueen nousu Piirin korkeimmalle sarjatasolle Kolmoseen. Ylimenokauden harjoitteluolosuhteet aiheuttavat kuitenkin kohtuutonta päänvaivaa.
JALKAPALLO.Raisiolainen jalkapallon erikoisseura Raisio Futis kulkee aallonharjalla niin juniori- kuin aikuispuolella vuosikymmen sitten tehtyjen strategisten suuntaviivojen ansiosta. Miesten edustusjoukkueelle kausi oli täysosuma, joka päättyi nousujuhliin viime lauantaina. Ensi kaudella Raisiossa nähdään monien vuosien tauon jälkeen miesten jalkapalloa Piirin korkeimmalla sarjatasolla.
Myös junioripuoli on kunnossa, ja eritoten tyttöfutiksen kasvu saa valmennuspäällikkö Kalle Parkkarin maireaan hymyyn. Hänen aloittaessaan nelisen vuotta sitten pelaajia oli muutamia kymmeniä, tällä hetkellä nais- ja tyttöpuolella on noin 200 pelaajaa.
– Olen miettinyt missä mennään. Leena Allenin poisjäänti oli iso menetys meille, joka lisäsi monien työtaakkaa. Tämän vuoksi olemme saaneet opetella paljon uusia asioita, Parkkari kertoo nykyhetkestä.
Mikä ihmeen Raisio Futis?
Raisio Futis on 700-800 pelaajan jalkapallon erikoisseura. Miesten ja naisten edustusjoukkueet pelaavat Suomen Palloliiton Länsi-Suomen piirin korkeimmalla sarjatasolla. Seurassa on tyttö- ja poikafutispuolella seitsemässätoista ikäluokassa joukkueita. Tämän lisäksi seura tarjoaa talvisin futsalia. Kunnossa Kaiken Ikää -sarjoissa joukkueet löytyvät 45- ja 50-vuotiaista miehistä.
Tytöt ja naiset menestyvät
Naisten edustusjoukkue taistelee tasapäisesti naisten Kolmosen kärkikahinoissa. Tyttöfutiksessa seuralla on tarjota ikäluokka kaikille 11-vuotiasta ylöspäin aina naisten harrastesarjaan asti.
– Tyttöpuolella olen saanut rakentaa rauhassa neljä vuotta ja se projekti on ollut onnistunut. On tietysti myös helpompaa, kun tyttöpuolella on pienempi määrä pelureita. Meillä on myös useampia Palloliiton Helmarit-tapahtumissa noteerattuja tyttöjä, hän innostuu.
Helmarit ovat Suomen naisten maajoukkue ja Helmarit-tapahtumissa katsastetaan tulevaisuuden maajoukkuejalkapalloilijoita. Kolmen pelaajan saaminen yhden pienen kaupungin seurasta tähän haaviin on hyvä osoitus juniorityön vahvuudesta.
– Ensi kaudeksi on toiveena saada naisten joukkue myös 11v11 harrastesarjaan nykyisen 8v8 sijaan. Tämä mahdollistaisi koko pelaajapolun seuramme tyttöpelaajille, ja mielestäni onkin tärkeää tarjota mahdollisuus myös harrastaa koko elämän mittaisesti.
Tällä hetkellä RaiFu:ssa mietinnän alla on valmentajapolkujen vahvistaminen, vaikka pientä tyytyväisyyttä onkin ilmassa.
– Varsinkin tyttöpuolen kehittymisestä olen todella ylpeä. En tiedä olemmeko kilpaseura, mutta meillä on siihen mahdollisuus. Poikapuolelle tarvitsemme vielä lisäosaamista, onhan poikapuolellamme 500-600 aktiivia, Parkkari maalailee suuntaviivoja.
Olosuhteet eivät ole riittävät
Raision kaupungin tarjoamat olosuhteet ovat juniorijalkapalloon loistavat. Kaksi uudehkoa 8v8 tekonurmikenttää antavat mahdollisuudet hyvään harrastustoimintaan kevät-syksy akselilla. Kaupungin suunnitelmat Vaisaaren kentän päälle rakennettavasta kuplahallista olisi kirsikka kakun päälle. Vanhempien junioreiden ja aikuisten puolella tilanne on toinen.
– Kerttulan nurmikenttä alkaa olla jo hengenvaarallinen jalkapallon pelaamiseen. Toivottavasti Raision kaupunki ymmärtää, että futiskenttiin panostaminen on panostamista myös jenkkifutiksen olosuhteisiin. Jos meillä olisi uuden tekniikan tekonurmi se tarjoaisi lisää käyttötunteja ja mahdollisuuksia.
Talvisin tilanne on todella kehno. Raisiossa ei ole tarjota jalkapallon ylimenokauden harjoittelumahdollisuuksia, joka ajaa vuosittain 10-30 pelaajaa RaiFu:sta turkulaisiin seuroihin. Harjoitusvuorot pitää ostaa kaupungin ulkopuolelta, ja nämä rahat menevät suoraan seuran kassasta. Kaupunki ei toimintaa tältä osin tue.
Parkkarin mielestä Raision kaupunki ei kohtele lajeja tasapuolisesti.
– Me saimme koko seuralle yhteensä yhden talviharjoittelumahdollisuuden koko talveksi. Ainoastaan yksi. 700-800 jäsentä, ja yksi vuoro. Viime talvena meillä oli lähes joka ikäluokkaan futsaljoukkue ja onhan meillä taustalla myös yksi futsalin Suomen mestaruus tyttöjen sarjasta. Silti kaupunki kohtelee meitä kesälajina. Olen todella pettynyt kaupungin tekemään luokitteluun, hän harmittelee.
Entä ne kaupungin ulkopuoliset vuorot talvisin?
– Karvettiin pääsemme treenaamaan tammikuun puolen välin jälkeen, ja se maksaa 45 € tunti puolikkaasta kentästä. Javenture areena maksaa yli 200 euroa tunti. Tämä kaikki menee pelaajien omasta pussista.
Parkkari tuo esille myös esimerkin Kerttulan tekonurmen tulosta kaupunkiin. Kun valtakunnan tasolla mietitään, kuinka saada lapsia ja nuoria liikkumaan, yksi iso asia on olosuhteet liikkumiselle.
– Kun Kerttulan tekonurmi tuli, meidän jäsenmäärä kasvoi 15 %. Satsaus olosuhteisiin on satsaus lasten ja nuorten liikkumiseen.
Parkkari miettii soveltavan jalkapallon tarvetta
Kun puheeksi tulee Parkkarin intohimon kohteet, on tyttöjalkapallo saanut rinnalleen uuden asian eli soveltavan jalkapallon. Suomen Palloliiton sivuilla (siirryt toiseen palveluun) kuvataan soveltavaa jalkapalloa seuraavalla tavalla: ”Jalkapalloa jokaiselle. Tämän toiminta-ajatuksen mukaan kaikilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa jalkapalloa samassa seurassa omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on lisätä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden (ns. erityisryhmiin kuuluvien) lasten, nuorten ja aikuisten mahdollisuuksia osallistua urheiluseuratoimintaan jalkapallon parissa. Painopiste on kansallisessa toiminnassa ja sen kehittämisessä yhteistyössä kuntien ja eri toimijoiden kesken.”
Mikä saa Parkkarin puhumaan soveltavasta jalkapallosta?
– Kun kouluttauduin, yksi näyttöni oli soveltavan jalkapallon puolelta. Se palo jalkapallon pelaamiseen oli koskettavaa, hän ihailee.
Raisio Futis on kaupungin ainoa jalkapalloseura, joka kattaa tyttö-, poika-, nais- ja miespuolen, joten Parkkarin mielestä heidän pitää ainakin miettiä soveltavan jalkapallon tarjoamista.
– En nyt sanoisi suoraan sen olevan meidän vastuulla, mutta koen meillä olevan ainakin velvollisuus tarjonnan lisäämiseen. Toki se puolestaan vaatii lisäresursseja seuraan.
Raisio Futis on tehnyt pitkän pätkän järjestelmällistä työtä alueen jalkapallon eteen. Ensimmäiset hedelmät ovat valmiita poimittavaksi, ja tulevaisuuden suunnitelmat on tehty tavoitteellisesti. Haihattelulle ei ole sijaa, eikä sitä RaiFu:n kohdalla ole näköpiirissä.
Mikko Seppälä
