Tiesitkö?
Peruskoulujen koulukohtaiset tasa-arvosuunnitelmat tulivat pakollisiksi 1.1.2017.
Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta, tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio toteutumisesta ja tuloksista.
Suunnitelma laaditaan lähtökohtaisesti vuosittain. Jos tasa-arvosuunnitelma on laadittu kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi, toimenpiteiden toteutumista kannattaa seurata vuosittain.
Oppilaiden ja opiskelijoiden tulee osallistua oppilaitoksessa tehtävään suunnitelmalliseen työhön alusta lähtien.
Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistettäessä oppilaitoksissa on otettava huomioon lasten ikä ja kehitys.
Koulujen tasa-arvoa edistävässä työssä tulee kiinnittää eritystä huomiota oppilaiden arviointiin, oppimiseroihin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.
Ohjeistuksesta tulee muun muassa ilmetä, mitä seksuaalinen ja sukupuolen perusteella tapahtuva häirintä on, mitä häirinnän kohteeksi joutunut voi tehdä, kenen puoleen hän voi kääntyä ja miten oppilaitoksen henkilökunnan tulisi tilanteessa toimia.
Tasa-arvolaissa on edellytetty, että kaikissa Suomen peruskouluissa tulee olla nykyään koulukohtainen tasa-arvosuunnitelma, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää ja tukea sukupuolten tasa-arvon edistämistä koulun arjessa. Samalla varmistetaan, että oppilaitoksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvotyötä. Aikataulut ovat venyneet lähes kaikkialla Suomessa, mutta esimerkiksi Kaarinassa, Maskussa ja Raisiossa ollaan juuri saatu suunnitelmat valmiiksi.
LAPSET JA NUORET. Kun Turun seudun opettajille ja opetushallituksen jäsenille esiteltiin viime vuonna Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa, moni yleisössä kyseenalaisti tarpeen edistää tasa-arvoa kouluissa. Tasa-arvovaltuutetun toimiston ylitarkastaja Miko Lempinen näki tämän hyökkäyksenä paitsi tasa-arvolakia ja yhdenvertaisuuslakia vastaan myös voimassa olevaa opetussuunnitelmaa vastaan.
Vuodessa on päästy kuitenkin paljon eteenpäin – paitsi asenteissa myös käytännöissä. Tasa-arvosuunnitelmat tulivat pakollisiksi peruskouluihin jo 1.1.2017 ja nyt alkaa olla valmista. Aikataulut ovat venyneet maaliskuulle lähes kaikkialla Suomessa, mutta se ei Lempistä haittaa.
– Tärkeintä on se, että työ on nyt käynnissä ja että suunnitelmat tehdään kunnolla eikä hätiköiden. Moni kunta halusi antaa kouluilleen yhtenäisen ohjeistuksen, jotta suunnitelmia on helpompi hallinnoida myöhemmin. Siksi kouluille ei jäänyt riittävästi aikaa saada koulukohtaista työtä valmiiksi vuoden vaihteeseen mennessä, taustoittaa Lempinen.
Tasa-arvovaltuutettu tulee aikanaan kartoittamaan kokonaiskuvaa kuntien antamista ohjeistuksista, kouluissa tehtävästä tasa-arvon edistämistyöstä sekä kuntien ja koulujen vuorovaikutuksesta asian tiimoilta.
– Tänä vuonna sitä ei kannata vielä tehdä. Vasta sitten, kun prosessit ovat kunnolla liikkeellä, voidaan saada tilastoa tuloksista, Lempinen pohtii.
Odotukset ovat korkealla, sillä nyt koulumaailmassa siirrytään erojen häivyttämisestä niiden tiedostamiseen. Lempinen toivoo, että nyt tehtävällä työllä saadaan kuriin myös sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvä kiusaaminen eli häirintä.
– Esimerkiksi homottelu ja huorittelu ovat kouluissa arkipäivää. Se on ollut suuri ongelma jo pitkään ja sillä on vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen ja koulumenestykseen, hän toteaa.
Piikkiön yhtenäiskoulussa vietetään maanantaina isosti tasa-arvon päivää
Suomessa vietetään sunnuntaina 19. maaliskuuta Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Piikkiön yhtenäiskoulu juhlii samat kekkerit maanantaina – tänä vuonna isommin kuin ehkä koskaan ennen. Luvassa on monenlaista ohjelmaa: Vertaistiedottajaoppilaat pitävät tasa-arvoteemaisen aamunavauksen, oppilaskuntalaiset pääsevät raaputtamaan vessojen ovista sukupuolimerkkejä, kaikki oppilaat saavat aimoannoksen tietoa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä sekä pääsevät vastaamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyyn.
– Lisäksi alakoululaiset tekevät harjoituksen, jossa katsotaan lehtiä ja oppikirjoja siitä näkökulmasta, millaisia ihmisiä niissä näkyy. Ovatko kaikki valkoisia? Entä näkyykö eri sukupuolet tasaisesti tai miten vaikka nuoret naiset tyypillisesti kuvataan? Se kertoo meille siitä, millaisten normien keskellä elämme, selittää yksi tasa-arvotempausta suunnitelleista opettajista Eveliina Feodoroff.
Koululla tullaan myös järjestämään keskustelutilaisuus, jossa oppilaat pääsevät kysymään nimettömästi mitä tahansa sukupuoli- ja seksuaalisuusasioihin perehtyneiltä vierailta. Vastaajiksi on tulossa ainakin ihmisoikeusjärjestö Setan edustaja.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on nyt valmis
Kaarinassa on vastikään saatu valmiiksi kaikkien Kaarinan peruskoulujen yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017–2019. Tasa-arvolla viitataan sukupuolten väliseen samanarvoisuuteen ja yhdenvertaisuudella taas laajemmin samanarvoisuuteen riippumatta ihmisten välisistä eroista kuten uskonnosta, kulttuurista tai terveydentilasta.
Kaarinassa on tehty alkuperäisestä ajatuksesta poiketen vain yksi suunnitelma kaikille kouluille, mutta koulut miettivät omakohtaisesti, miten lähtevät toteuttamaan sitä käytännössä.
– Kaikissa Kaarinan kouluissa kartoitetaan nykytilannetta kyselyn avulla ja sen pohjalta nähdään, mitä pitää muuttaa, kertoo Feodoroff, joka on mukana asiaa valmistelevassa yhteisessä työryhmässä ja oman koulunsa työryhmässä.
Kaarinan suunnitelmassa linjataan esimerkiksi, että koulussa puhutaan avoimesti yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta sekä selvennetään käsitteitä henkilökunnalle ja oppilaille. Kouluissa puututaan jatkossa herkästi häirintään ja eriarvoiseen kohteluun sekä huolehditaan siitä, että kaikki tietävät, miten toimia häirintätilanteissa. Kouluja muutetaan yhdessä henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kanssa tasa-arvoisemmiksi ja yhdenvertaisemmiksi. Suunnitelmassa velvoitetaan koulut kirjaamaan hyvinvointi/vuosisuunnitelmaansa osion, jossa käsitellään koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Osiossa tulee olla selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta ja tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi.
Unisex-vessat ovat tasa-arvoteko
Piikkiön yhtenäiskoulun vessoihin on tulossa Setan ja muiden sukupuolten ja seksuaalisuuksien tasa-arvoa ajavien tahojen esitteitä laminoituina.
– Ajatuksena on se, että vessassa saa ihan rauhassa tutustua esitteisiin, sillä kaikki eivät välttämättä kehtaa pysähtyä käytävälle selaamaan materiaaleja, selittää Feodoroff.
Vessat ovat olleet kuuman keskustelun kohteena Piikkiön yhtenäiskoulun opettajien keskuudessa. Maanantaina yhteensä neljä vessaa muutetaan sukupuolineutraaleiksi erityisesti siksi, että sukupuolivähemmistöjen ei enää tarvitse valita tyttöjen tai poikien vessaa.
– Vessakeskustelua käytiin paljon varsinkin yläkoulun puolelta. Opettajakunta jakautui innostuneisiin ja kriittisiin. Osa mietti, miksi tällaista pitää tehdä. Vastaus on helppo. Uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on meille aivan yhtä velvoittava kuin opetussuunnitelma. Se perustuu kahteen lakiin: tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin, Feodoroff selittää.
– Lähes jokaisessa koulussa on transsukupuolisia oppilaita. Ihmisiä kohdellaan koko ajan epätasa-arvoisesti. Nyt on meidän opettajien aika miettiä, puhummeko aina tytöistä ja pojista, saako poika helpommin hyvän numeron kuviksessa kuin tyttö ja miten voisimme ratkaista esimerkiksi sen, että liikuntatunneilla on edelleen tyttö- ja poikaryhmät, Feodoroff listaa.
Loppukeväällä katsotaan vielä tasa-arvoon liittyvä elokuva ja puretaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyn tulokset. Kaikki opettajat koulutetaan tekemään omassa työssään tasa-arvotekoja huhtikuussa.
Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori Marko Kuuskorpi on tyytyväinen koulunsa panostukseen.
– Olemme käyneet todella hyvää arvokeskustelua asian tiimoilta, hän iloitsee.
Huolena poikien koulumenestys ja tyttöjen häirintä
Usein koulujen tasa-arvokeskustelussa nousee esiin huoli tyttöjen häirinnästä ja poikien koulumenestyksestä. Tytöt pärjäävät PISA-kokeissa poikia paremmin ja suurin osa peruskoulun pudokkaista on poikia. Feodoroff toimii Piikkiön yhtenäiskoululla erityisopettajana ja hänen oppilaistaan valtaosa on poikia. Hän näkee ongelmassa myös kääntöpuolen.
– Jos tytöllä on oppimisvaikeuksia, hän saattaa puurtaa yksikseen, mutta poika heittää helpommin kirjat seinään ja saa sen jälkeen apua. Pojat tuntuvat luovuttavan herkemmin, kun ongelmia ilmenee. Se ei tosin välttämättä liity sukupuoleen, vaan siihen, millaisen kasvatuksen lapset saavat kotona. Ongelmat ikävä kyllä myös periytyvät, hän kertoo esimerkkinä.
Raision Vaisaaressa halutaan vähentää sukupuolten segregaatiota
Raisiossa kaupunki ei tehnyt valmista ohjeistusta kouluille, vaan koulut saivat tehdä tasa-arvosuunnitelmansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Vaisaaren yläkoulussa tehtiin yhdistetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Vaisaaressa tasa-arvoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta puhutaan kattotermillä tasavertaisuus.
Nyt Vaisaaren tasavertaisuussuunnitelma on valmis. Suunnitelmaa on tehty vuoden ajan isolla porukalla henkilökunnan ja oppilaiden voimin apulaisrehtori Tarja Hannukselan johdolla.
– Perustimme viime vuoden alussa tasavertaisuustyöryhmän, johon kuului yhdeksän jäsentä. Mukana oli minun lisäkseni koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, yhteisöpedagogi, oppilaanohjaaja ja opettajia. Aluksi koko henkilökunta orientoitiin ymmärtämään sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta ja niihin liittyviä käsitteitä, kertoo apulaisrehtori.
Sen jälkeen oppilaat otettiin mukaan suunnittelutyöhön. Aluksi perehdytettiin oppilaskunnan edustajat, tukioppilaat ja Vertit eli vertaistiedotuksesta vastaavat oppilaat. Joulukuussa Vaisaaressa pidettiin luokkakohtaiset oppitunnit, joiden jälkeen oppilaat ja henkilökunta pääsivät vastaamaan Wilmassa kyselyyn, joka kartoitti koulun tämänhetkistä tasavertaisuustilannetta.
– Yleisesti sekä oppilaat että opettajat kokivat koulun tasa-arvoiseksi ja yhdenvertaiseksi. Oppilaat tosin olivat kokeneet, että opetuksessa näkyy jonkin verran kaavamaisia sukupuolirooleja, avaa apulaisrehtori. Lähes puolet oppilaista oli sitä mieltä, että koulussa opettajat luokittelevat tytöt ja pojat tietynlaisiksi.
Kyselyn tulosten perusteella Vaisaaressa on sukupuolten välistä segregaatiota. Kouluissa sukupuolten segregaatiolla tarkoitetaan sukupuolten välistä eriytymistä ja epätasapainoa, joka ilmenee muun muassa oppiainevalinnoissa, käytännön opetuksessa, oppimistuloksissa, oppilaiden arvioinnissa sekä koulu- ja opetushenkilökunnan koostumuksessa.
Kyselyn jälkeen tehtiin tasavertaisuussuunnitelma, jossa on lista toimenpiteistä, joiden avulla Vaisaaressa pyritään edistämään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Ohjelmassa nostetaan esiin kaksi toimenpidettä: sukupuolten välisen segregaation vähentäminen ja tietoisuuden lisääminen. Tasavertaisuuskysymyksiä käsitellään jatkossa luokanvalvojan tunneilla, joilla perehdytään tarkemmin tasavertaisuussuunnitelman sisältöön sekä koulun uusiin järjestyssääntöihin, joihin kirjataan tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä.
Jokainen opettaja kantaa vastuunsa
Opettajien perustehtävänä on oman aineensa opettamisen lisäksi oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen tukeminen, jonka keskipisteenä on oppilaan jatkokoulutus ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tasavertaisuussuunnitelman myötä tätä puolta opettajan tehtävistä korostetaan Vaisaaressa.
Opettajat esimerkiksi laativat luokkiinsa huoneentaulut, joihin kirjataan asioita, joiden avulla tasavertaisuutta edistetään juuri omassa oppiaineessa. Lisäksi luokkiin laaditaan Seksuaalisen suuntautumisen sanakirja, joka on kaikkien oppilaiden luettavissa, Tarja Hannuksela kertoo.
– Sukupuolten, seksuaalisuuksien ja kulttuurien moninaisuus ovat tänä päivänä pinnalla. Vaisaaressa oppilaat ovat juuri siinä iässä, että he etsivät itseään. Nuorilla on paljon tietoa ja tietoisuutta. He ovat todella hyväksyviä, se on myös vähän tämän ajan trendi. Mutta silti koulussamme on ongelmia ja kiusaamista, mikä on johtanut esimerkiksi masennukseen ja poissaoloihin, apulaisrehtori sanoo.
Hänen mukaansa kiusaaminen ja esimerkiksi sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvä häirintä on vaikea saada kuriin ennen kaikkea siksi, että se tapahtuu nykyään suureksi osaksi sosiaalisessa mediassa.
– Monella nuorella on sellainen käsitys, että somessa voi sanoa ja tehdä mitä tahansa. Tuntuu, etteivät vanhemmatkaan ole vielä kunnolla heränneet tähän asiaan, hän harmittelee.
Vaisaaressa on aiemminkin panostettu tasavertaisuustyöhön, mutta lähinnä satunnaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Lisäksi on tehty yksittäisiä tasa-arvoa tukevia tekoja. Koulussa ollaan esimerkiksi tietoisesti muutettu tyttöjen ja poikien vessat kaikille sukupuolille yhteisiksi vessoiksi. Tällä toimenpiteellä ollaan haluttu huomioida sukupuolivähemmistöt. Tulevaisuudessa tasavertaisuustyö on Vaisaaressa jatkuvaa. Tasavertaisuussuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään joka kolmas vuosi.
Maskussa tehtiin yhteinen suunnitelma kaikille kouluille
Maskussa kaikki koulut ovat saaneet yhteisen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman, joka on hyväksytty 7. helmikuuta. Se otetaan kaikissa kouluissa käyttöön rehtorien perehdyttämänä ja esittelemänä maalis–huhtikuun aikana. Maskussa projektia on vetänyt Kurittulan koulun vararehtori Miia Syrjämäki.
– Oppilaat ovat osallistuneet suunnitelman laatimiseen oppilaskunnan edustajien kautta. Edustajille laadittiin kysely, johon he vastasivat. Vastausten perusteella valittiin kunnan koulujen tasa-arvosuunnitelmassa painotettavat asiat, vararehtori kertoo. Suunnitelmaluonnos kiersi myös koulujen vanhempainyhdistyksillä kommentoitavana.
Maskun koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa on otettu tavoitteeksi kaikkien samanlainen kohtelu, ymmärryksen lisääminen erilaisuudesta, yhdenvertaisuuden edistäminen myös oppimateriaaleissa, opetuksessa ja arvioinnissa sekä häirinnän ja kiusaamisen ennaltaehkäisy ja poisto.
– Oppimateriaalia on tarjolla valtavat määrät. Kaikki oppikirjat, jotka ovat uuden opetussuunnitelman mukaisia, ovat huomioineet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden erittäin hyvin. Esimerkiksi nelosen uskonnon kirjassa ohjataan oppilaita pohtimaan, millaiset harrastukset sopivat pojille ja millaiset tytöille. On hieno huomata, kuinka oppilaat ihmettelevät asiaa ja päätyvät lopulta oikeaan vastaukseen: tietysti kaikki harrastukset sopivat kaikille, Syrjämäki selittää.
Häirinnän ja kiusaamisen poistamiseen tähdätään muun muassa kertomalla oppilaille tarkasti, mikä kaikki on häirintää. Suunnitelmassa listataan esimerkkeinä vihjailevat eleet tai ilmeet, epäasiallinen puhe, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskeva huomautus, seksuaalisesti värittyneet viestit, fyysinen koskettelu ja väkivalta.
Vapaaksi stereotypioista
Syrjämäen mukaan tasa-arvosuunnitelman myötä kouluissa korostetaan entistä enemmän, että ei ole olemassa jaotteluja tyttöjen ja poikien asioihin esimerkiksi harrastuksissa ja ainevalinnoissa. Ei voi ajatella, että esimerkiksi kaikki kristityt toimivat tietyllä tavalla tai että ydinperheeseen kuuluu aina isä, äiti ja lapset. Myös suunnitelmaan on kirjattu, että oppilaita pitää kannustaa ja rohkaista vapautumaan stereotyyppisistä ajatusmalleista.
Maskun koulujen teettämän kyselyn perusteella oppilaat ovat pääosin tyytyväisiä tasa-arvotilanteeseen, mutta nostivat esiin myös muutamia havaitsemiaan ongelmia. Pojat esimerkiksi kokivat, etteivät saa istua luokassa vierekkäin sukupuolensa takia. Syrjämäki kuitenkin vakuuttaa, että istumajärjestystä ei koskaan tehdä tarkoituksella niin, että tytöt saavat istua vierekkäin, mutta pojat eivät.
– Istumajärjestys pohditaan niin, että häiriötä aiheuttavat oppilaat eivät saa istua tunnilla vierekkäin. Jossain tapauksissa nämä oppilaat saattavat olla tyttöjä ja joskus poikia. Kyselyä tehtäessä suurin osa taisi olla poikia. Tästä aiheutui oppilaiden ajatus, että istumajärjestys tehdään poikia sorsien, hän selittää.
Maskun koulujen mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja yhdenvertaisuuden lisääminen on perusopetuksen tärkeä tehtävä.
– Tärkeintä on opettaa arvostavaa suhtautumista kaikenlaisiin ihmisiin, toisten kunnioittamista, oikeudenmukaisuutta ja kertoa perustietoa sukupuolten ja ihmisten moninaisuudesta. Tarkoitus on tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille, eroja kuitenkaan kieltämättä. Kouluissa ei siis vaadita kaikilta samanlaisuutta, vaan pyritään luomaan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet toimia omanlaisenaan yksilönä, suunnitelmassa todetaan.
Suunnitelman toteutusta, vaikutusta ja päivityksen tarvetta seurataan Maskussa vuosittain valmisteltaessa koulujen lukuvuosisuunnitelmaa. Suunnitelman perusteellinen päivitys ja tilannekartoitus tehdään joka kolmas vuosi.
Miksi kaikkien pitäisi olla feministejä?
Valtakunnallisella tasolla tasa-arvoa on edistetty tänä keväänä myös esimerkiksi jakamalla 69 000 ysiluokkalaiselle Chimamanda Ngozi Adichien kirja Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Adichie tunnetaan parhaiten romaanistaan Puolikas keltaista aurinkoa. Hänen uusi teoksensa perustuu hänen pitämäänsä TEDx-luentoon ja käy läpi hänen kokemuksiaan naisena Afrikassa. Tekstissään hän perustelee, miksi kaikkien pitäisi olla feministejä. Moni nimittäin puhuisi mieluummin yleisesti ihmisoikeuksista.
– Naisten oikeudet kuuluvat tietenkin yleisiin ihmisoikeuksiin, mutta jos viittaa epämääräisesti ihmisoikeuksiin, kiistää sen, että ongelmia tuottaa nimenomaan ja erityisesti sukupuoli. Se on yksi tapa teeskennellä, ettei naisilta ole kielletty vuosisatojen ajan miehille suostuja oikeuksia, hän linjaa tekstissään.
Janica Vilen
