MUSEOT. Raision museo Harkon helmikuun esine on Siirin polttokalmistosta löydetty pyöreä kupurasolki. Se on kaivauslöytö vuodelta 1988 ja liitetty numerolla TYA 454:177 Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmiin. Solki ajoittuu viikinkiajalle 800–1025 jKr.
Eläinaihein koristellut pyöreät kupurasoljet ovat viikinkiajan yleisimpiä korumuotoja Suomessa. Nimensä mukaisesti ne ovat pyöreitä ja kuperia. Niiden eläinkoristelu on peräisin Skandinaviasta, mutta korumuoto on puhtaasti suomalainen. Hjalmar Appelgren on vuonna 1897 ilmestyneessä tutkimuksessaan De runda djurspännen i Finland ryhmitellyt pyöreät kupurasoljet kuuteen ryhmään. Siirin polttokalmistosta löydetty solki kuuluu ryhmään D.
D -ryhmän soljissa on kahdeksan tappia ja leveä kehys. Eläinornamentiikka on muuttunut viivakoristeluksi ja muodostaa hakaristimäisen kuvion. Reiät solkeen on tehty poraamalla. Soljen kehyksen leveys muuttuu viikinkiajan kuluessa. Kapeampikehyksiset ajoittuvat aikavälille 950–1000 jKr. ja leveämpikehyksiset 1000–1050 jKr. Siirin polttokalmistosta löydetty solki on kapeakehyksinen ja ajoittuu näin 900-luvun jälkimmäiselle puoliskolle.
Kupurasolkia käytettiin naisten puvuissa olkasolkina.
Jari Näränen
arkeologi
Raision museo Harkko
