NAANTALI. Naantalin Maa- ja kotitalousnaisten 90-vuotisjuhlat vietettiin Tammiston tilalla 8. tammikuuta. Juhlapäivä alkoi jumalanpalveluksella kirkossa, jossa saarnaajana toimi vs. kappalainen Risto Räty, liturgina kappalainen Marja Saantola ja tekstinlukijana Maa- ja kotitalousnaisten varapuheenjohtaja Henny Mahlamäki.
Jumalanpalveluksen jälkeen yhdistyksen johtokunta laski kukan Naantalin kirkkomaalle haudattujen entisten puheenjohtajien Suoma Niemen, Leima Karvetin, Taimi Haapasen, Margit Hansonin, Elna Kaivolan ja Ritva-Liisa Karvetin sekä yhdistyksen pitkäaikaisimman sihteerin Eeva Lehtolan haudoille. Entisten puheenjohtajien Elsa Heikkilän, Helvi Heikkilän, Saima Silmusen ja Mirja Keihään muistoksi sytytettiin kynttilä muualle haudattujen muistomerkille.
Kirkossa oli esillä maatalousnaisten 40-vuotisjuhlan kunniaksi 16.11.1966 seurakunnalle lahjoittama vihkiryijy nimeltään On rakkaus, on meri, on maa, on iäisyys. Ryijyn suunnitteli tekstiilitaiteilija Ritva Puotila.
Luolalasta se alkoi
Yhdistyksen puheenjohtajan Ritva Mikkolan toivotettua vieraat tervetulleiksi yhdistyksen historiasta esitti lyhyen koosteen Leena Mattila, joka kirjoitti keväällä 2016 julkaistun historiateoksen Luolalasta se alkoi.
– Kunniakkaan 90-vuoden iän saavuttanut yhdistys on Lounais-Suomen vastaavista yhdistyksistä vanhin. Aiemmin myös Naantalin Maatalousnaiset nimisenä tunnettu yhdistys perustettiin alun perin Naantalin maaseurakuntaan eli maalaiskuntaan maamiesseuran naisosastoksi. Virallisesti se on edelleen vuodesta 1901 alkaen toimineen Naantalin maamiesseuran alainen, mutta siitä taloudellisesti riippumaton ja itsenäisesti toimiva, Mattila kertoo.
Mattilan mukaan alkusysäys yhdistyksen perustamiselle oli Naantalin Maamiesseuran 25-vuotisen toiminnan kunniaksi syyskuussa 1926 Luolalan Isontalon tilalla järjestetty maatalousnäyttely. Sen yhteydessä olleen naisten käsityönäyttelyn saama hyvä palaute vakuutti miehet naisosaston tarpeellisuudesta ”paikkakunnan naisten harrastusten edistäjänä ja kotiseutumielen kohottajana”.
– Säännöt hyväksyttiin joulukuun 19. päivänä vuonna 1926 ja seuraavan vuoden tammikuun 8. päivänä pidettiin perustamiskokous Naantalin maaseurakunnan kunnanhuoneella, joksi kunnantoimistoa kutsuttiin. Se sijaitsi Naantalin kaupungissa Tullikadun Lähteenkorvassa. Maaseurakunnan nimi muutettiin maalaiskunnaksi vuonna 1945, sanoo Mattila.
Aktiivista toimintaa
Vuosien varrella yhdistys on hoitanut lukemattomia muonituksia ja järjestänyt lukuisia kursseja, joista esimerkkeinä ompelu-, kutoma- ja säilykekurssit. Sota-aikana pidettiin siirapinvalmistuskursseja, tallukkakursseja ja ompelukurssi Vanhasta uutta.
Mattila päätti esityksensä runoilija Yrjö Jylhän runoon Pyhä yö kiitoksena kaikille niille, joiden ansiosta Suomi voi tänä vuonna juhlia itsenäisyytensä sataa vuotta.
Merttu-Mari Huoponen lauloi kolme laulua miehensä Harri Laakson säestämänä.
Tilaisuudessa kukitettiin juhlaan osallistuneet yhdistyksen entiset puheenjohtajat Kaisu Hurme (1963–1965) Lea Yli-Liipola (1969–1983), Airi Rantanen (1989–2008) sekä nykyinen puheenjohtaja Ritva Mikkola ja nykyinen sihteeri Marja Jaakkola.
Juhla päättyi yhteiseen Varsinaissuomalaisten lauluun.
Katariina Mäkinen-Önsoy
