Liedon kunnanhallitus hyväksyi 21. marraskuuta pidetyssä kokouksessaan työllistämispalveluiden / Kisällikellarin kehittämis- ja toimintasuunnitelman vuosille 2017–2019 sekä Rekry-hankkeen 40 000 euron, Elämänlanka-hankkeen 150 000 euron ja Etsivät-hankkeen 60 000 euron suuruiset valtionavustushakemukset vuodelle 2017.
LIETO. Liedon kunnassa vuosina 2000–2016 valtion- ja EU-rahoituksella toiminut Elämänlanka-hanke saa jatkoa ensi vuonna. Hankkeen kustannusarvio ensi vuodelle on kokonaisuudessaan 224 821 euroa. Aluehallintoviraston avustus voi kattaa enintään 75 % toimintamenoista.
Elämänlanka on 16–29-vuotiaiden työttömien elämäntaitojen ja sosiaalisten taitojen tukemista varten perustettu hanke. Välineinä hankkeessa on ohjaus työllistävien palveluiden piiriin, työelämätaitojen oppiminen pajaympäristössä, henkilökohtainen valmennus sekä pienryhmämuotoinen starttivalmennus. Projekti palvelee pääosin lietolaisia nuoria, mutta tarpeen mukaan myös Auran kunnan nuoria. Hankkeen toimintaympäristönä toimii Liedon työllistämisyksikkö, työpaja ja kierrätyskeskus Kisällikellari.
Vuoden 2015 aikana Elämänlanka-projektissa oli mukana 142 nuorta, joista 54 naisia ja 88 miehiä.
Nuorten työllistämispalveluihin kuuluu myös Etsivät-hanke, jonka toteuttamiseksi ensi vuonna aluehallintoviranomaiselta haetaan avustusta kahden etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen. Vuoden 2010 heinäkuusta alkaen Liedossa toiminnassa olleen hankkeen tavoitteena on etsiä ne nuoret, joilla ei ole riittävää omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin.
Työllisyydenhoidon suunnitelma
Työllistämispalveluiden kehittämis- ja toimintasuunnitelman toteutumista seurataan valtuuston ja kunnanhallituksen raportoinnin yhteydessä vuosittain. Kuntien lakisääteiset velvoitteet kuten ikääntyvien työllistämisvelvoite, kuntouttava työtoiminta, työmarkkinatuen rahoitus, työttömien terveyden edistäminen ja työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu luovat viitekehyksen kehittämistyölle.
Ensimmäisenä kehittämis- ja toimintasuunnitelmassa on työtoiminnan kehittäminen niin, että kunnassa on tarjolla työntekomahdollisuuksia erilaisille ihmisille, niin nuorille kuin ikääntyvillekin.
11 kunnan kokeilu
Lieto on mukana vuosina 2017–2018 toteutettavassa työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisessa kokeilussa yhdessä Kaarinan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun kanssa. Työllisyyskokeilun ideana on paitsi tuottaa yhden luukun periaatteella työmarkkinoille johtavia palveluja ja lisätä uusien innovatiivisten työkalujen avulla yritystoimintaa myös vähentää syrjäytymistä.
Asiakas- ja yrityselämälähtöisyyttä korostavassa Turun seudun 11 kunnan kokeilussa tarkoituksena on tuottaa erilaisia työllisyydenhoidon malleja tulevalle maakuntauudistukselle.
Lisäksi Liedon työllisyyspalvelut ja sosiaali- ja terveystoimi ovat liittyneet työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun (TYP).
Työllistämispalvelujen laatua tarkkaillaan itse- ja vertaisarvioinneilla, asiakkaiden ja valmennuksen arviointijärjestelmällä sekä vaikuttavuusmittarilla. Kisällikellarin viestinnässä hyödynnetään entistäkin enemmän some-kanavia.
Työttömien hyvinvointia kartoitetaan palveluohjauksessa, jossa huomioidaan mm. työkyvyn rajoitteita sekä vajeet osaamisessa. Kehittämissuunnitelmaan on listattu myös henkilöstön hyvinvointia ja osaamista käsitteleviä kohtia. Vuonna 2016 kehityskeskustelut käytiin ryhmissä, jotka oli jaettu aikuisten tiimiin, nuorten tiimiin, työvalmentajien tiimiin ja tukipalveluiden tiimiin.
Rekry-hanke kurkottaa yli kuntarajojen
Rekry-hankkeen tavoitteena on nopeuttaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta monipuolisella palvelumallilla ja vahvistaa rekrytointitoimintaa tehostuvalla seudullisella yritysyhteistyöllä.
Pääasiallisena kohderyhmänä ovat lietolaiset yli 29-vuotiaat TE-toimiston työnhakijat, jotka ovat olleet vähintään 24 kuukautta 28 kuukauden aikana työttömänä tai vähintään 12 kuukautta poissa avoimilta työmarkkinoilta. Tämän lisäksi kohderyhmään kuuluu osatyökykyiset ja/tai osa-aikaiset työnhakijat. Myös aikaisemman Paluu työelämään -hankkeen työttömät työnhakijat, joita vuoden 2016 lopussa on arvioitu olevan noin 50, otetaan uuden hankkeen asiakkaiksi.
Kaarinan työllistämistä tukevat toimijat ovat jo sitoutuneet kehittämään Liedon hankkeen kanssa tätä seudullista yhteistyötä. Lisää toimijoita ollaan edelleen etsimässä yhteistyöhön.
Hankkeen työntekijöinä toimivat yksilövalmentaja (100%), yritys- ja työllisyyskoordinaattori (40%) ja palveluohjaaja (50%). He tarjoavat yksilö- ja ryhmäohjausta ja ohjaavat asiakasta tarpeellisten palveluiden ääreen työllistymisen nopeuttamiseksi. Määrällisen tavoitteen (100 uutta asiakasta vuodessa) saavuttamiseksi kehitetään ohjautuvuutta TE-toimistosta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
