NUMMENMÄKI. Reijo Aulio ja Ulla Vahtera asuvat unelmiensa paikassa Nummenmäen Kotimäenkadulla. Aulio muutti Nummenmäkeen jo 80-luvulla edellisen puolisonsa kanssa, koska se tuntui hyvältä paikalta kasvattaa lapsia.
– Hain paikkaa, jossa perhe tulisi toimeen vain yhdellä autolla ja lasten koulu olisi lähellä. Tämä oli juuri sellainen. Kauppoja ja pankkeja oli useampi ja bussit kulkivat läheltä. Oli kuin maalaiskylään olisi tullut, muistelee Aulio.
Alue on muuttunut 80-luvusta jonkin verran ja uusia taloja on tullut katukuvaan, mutta silti kaupunginosan henki on edelleen sama.
– Tämä on viehättävä alue, jossa on ihmisen kokoinen mittasuhde. Täällä on hyvä olla ja tavaton määrä vihreyttä. Ja kuitenkin torille on vain kaksi kilometriä matkaa. Ei tämän parempaa paikkaa voi olla. Aluettamme halkoo pari isoa tietä, mutta nekin menevät sieltä, missä ne häiritsevät elämää vähiten. Täällä ei kahta samannäköistä taloa ole ja sekin tekee tästä niin kauniin paikan, Aulio kehuu.
Vahtera jatkaa puolisonsa linjoilla:
– Olkoon tämä meidän Pispala! Tällaisia alueita ei Suomessa montaa ole, hän kehuu.
Nummenmäki ei ole kuitenkaan aina ollut nykyisenlainen mansikkapaikka, kun katsoo historiassa taaksepäin. Vuoteen 1939 asti se oli osa Kaarinaa ja silloin tunnelma oli toisenlainen.
– Kaarina ei pitänyt tästä alueesta huolta ja tästä muodostui vähän huonomman väen alue. Sitten kun Turku katsoi, että se tarvitsee lisää kasvualaa, Nummenmäestä tuli yksi ensimmäisistä pakkoliitosalueista. Silloin tämä on ollut varsin erhakko paikka, johon poliisitkaan eivät tulleet mielellään, kertoo Aulio historiasta.
Nyt toinen toistaan kauniimmat puutalot isoilla tonteilla ovat todella kysyttyjä.
Yhdistystoiminta tuo vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseen
Pariskunnan rakkaus omiin kotikulmiinsa näkyy myös siinä, että he ovat aktiivisesti mukana Nummenmäen Pientalot ry:n toiminnassa. Aulio on puheenjohtaja ja Vahtera on tiedottaja ja rahastonhoitaja. Yhdistystoiminnan kautta he pääsevät vaikuttamaan alueensa asioihin.
– Esimerkiksi kaupungin kanssa yhteistyö liikenteen suhteen on sujunut hyvin. Tosin nyt kun
vanhan pyörätehtaan alue Kirkkotiellä rakennetaan, liikenne tulee räjähtämään käsiin. Me, jotka asumme täällä, kierrämme kieltomerkeillä merkatut tiet, mutta ne, jotka ajavat läpi silloin tällöin, viis veisaavat, harmittelee Aulio.
Hän olisi toivonut Kirkkotielle palvelutaloja.
– Siinä on terveyskeskus ja kauppa vieressä, joten alue olisi ollut otollinen palveluasumiselle. Silloin parkkitilaakaan ei olisi tarvittu niin paljoa. Parkkipaikat vähenevät alueella pian merkittävästi, kun Ylioppilaskylään rakennetaan uusi talo vanhan päiväkodin ja osittain Caribian parkkipaikan tilalle. Lisäksi Tyksin henkilökunta parkkeeraa meidän talojemme porttien edustoille. Se on iso ongelma, Aulio harmittelee.
Omakotiyhdistyksen kautta moni pieni asia alueella on helpottunut.
– Teemme paljon yhteistyötä. Pihan hoidossa tarvittavia työkaluja ja laitteita saa lainata yhdistykseltä, ettei kaikkien tarvitse ostaa omia. Lisäksi olemme ostaneet yhdessä valtavan määrän etanantorjunta-ainetta. Kukaan ei ostaisi yksin 10 kilon säkkiä, mutta moni ostaa mielellään kilon, pariskunta kertoo.
Ilokseen he ovat saaneet huomata, että omakotiyhdistyksen suosio jatkuu sukupolvelta toiselle. Nykyiseen hallitukseen saatiin juuri kolme nuorta aktiivista jäsentä. Yhteensä yhdistyksessä on yli 700 jäsentä.
– Eikä tarvitse asua omakotitalossa päästäkseen yhdistyksen toimintaan. Kyllä meidän tapahtumamme on tarkoitettu kaikille alueen asukkaille, muistuttaa Aulio.
Yhdistys on ollut asukkaiden asialla jo vuodesta 1922. Ensi vuonna onkin luvassa isot 95-vuotisjuhlat.
Talkkaritoimintaa
Aulio on aikanaan ollut luomassa yhdistyksen kautta omakotitalkkaritoimintaa.
– Tällä alueella asuu paljon ikäihmisiä, jotka tarvitsevat satunnaista apua kotona. Tein sitä työtä
kahdeksan vuotta. Aikaisemmin kotitalkkarikäynti maksoi seitsemän euroa. Nyt hintaa on pakko nostaa, sillä nykyhallitus ei näe tämäntyyppistä toimintaa hyvänä. Määrärahat loppuivat 14.3. ja lisää ei näillä näkymin ole tulossa. Toisaalta toivotaan, että ihmiset pärjäävät mahdollisimman pitkään kotona, mutta toisaalta rahat viedään pois. Sen on vähän nurinkurista, tuumaa Aulio.
Opiskelijat isossa osassa edelleen
Nummenmäellä kaikki vinttikomerot ja piharakennukset vuokrattiin aikanaan opiskelijoille. Edelleen alue on suosittu opiskelijoiden keskuudessa, vaikka viereen onkin rakentunut Ylioppilaskylä jo 70-luvulla.
– Tämän alueen talot on rakennettu likimain kaikki niin, että jokaisessa talossa on pystynyt asumaan kolme perhettä. Sodan jälkeen talot rakenettiinkin usein monikäyttöisiksi, selittää Aulio.
– Ja onhan täällä asuminen opiskelijoille viihtyisämpi vaihtoehto kuin Ylioppilaskylä, joka sekin kuuluu Nummenmäkeen, pariskunta pohtii.
Janica Vilen
