Seutusanomien Kyläluuta-sarjan neljännessa osassa vieraillaan Wiljasten luona Naantalin vanhassa kaupungissa, jossa heidän sota-aikana rakennettu kotinsa Villa Pedersen kantaa kulttuurikodin mainetta.
KYLÄSSÄ. Ailostenkadulla Naantalin vanhassa kaupungissa seisoo historiallinen talo, Tauno Wiljasen ja hänen vaimonsa Villa Pedersen. Nimensä talo on saanut rakennuttajansa saksalaisen laivanvarustajan Rolf Wilhelm Pedersenin mukaan.
Talo valmistui vuonna 1939 ja oli aikansa huipputasoa. Tyyliltään se noudattelee sen aikaisia saksalaisia ihanteita ja myös rakennusmateriaalit tuotiin suurimmaksi osaksi Saksasta.
– Talo on tehty mielenkiintoisella tavalla. Koko talo on rakennettu Saksasta tuoduista kevyistä tiilistä, joiden välissä on korkkieristys, mikä saa aikaan sen, että talo on hyvin lämpötiivis, kertoo Wiljanen.
Talossa on 739 neliötä lämmitettävää pinta-alaa kolmessa kerroksessa, joista kolmas kerros on kokonaan Wiljasen rakentama. Talo lämpeää nykyään suurimmaksi osaksi maalämmöllä, mutta öljykattila ja sähkölämmityskin ovat varalla.
Villa Pedersen on suojelukohde. Ulkoisesti se näyttää aivan samalta kuin vuonna 1939, vaikka sitä onkin pitänyt remontoida jo monelta osin.
Tauno Wiljanen teki työuransa veneenrakentajana ja elektronikkona. Se näkyy myös talon arkkitehtuurisissa ja sisustuksellisissa ratkaisuissa. Kellarin käytävät ovat kuin hyttikäytäviä ja portaikot ja lattiat kuin suoraan risteilyaluksesta. Merihenkisyys näkyy myös huonekaluissa ja kodin tekstiileissä, sekä asunnossa esillä olevissa laivojen pienoismalleissa.
– Tämä talo on myös elektronisesti ajan tasalla, kertoo Wiljanen.
Kun toinen maailmansota päättyi, saksalaisten omaisuutta siirrettiin Neuvostoliitolle. Silloin Pedersen menetti talonsa, joka päätyi Neuvostoliiton suurlähetystön haltuun. Sen hallussa talosta muodostui varsinainen kulttuurikoti. Muun muassa kommunismin ja kansandemokratian kynttilä Hertta Kuusinen on pitänyt juhliaan ja vastaanottojaan siellä.
Myöhemmin Naantalin kaupunki lähetti silloisen kaupunginjohtajansa Lasse Kankaan Helsinkiin ostamaan taloa suurlähetystöltä kunnalle. Kun hän tuli takaisin, häneltä kysyttiin, että miten kävi. Hän vastasi, että talo oli jo ehditty myydä. Kun kysyttiin, että kenelle, hän vastasi, että vaimolleen.
Lasse Kankaan aikana Naantalin kaupunki teki erikoisen ratkaisun ja rakensi kävelytien talon tontille. Kävelytie kulkee edelleen Villa Pedersenin tontilla, aivan talon seinustalla. Siksi jalkakäytävää koristaakin Wiljasten kukkapenkit.
– Lasse Kangas tarjosi tätä taloa sitten meille kuultuaan kiinnostuksestani. Kävimme talon läpi vaimoni kanssa huolella. Heti, kun tulimme ovesta ulos, sanoin, että minä en tähän sormiani pistä. Olen rakentanut hehtaaritolkulla tehdashalleja ja vaikka mitä, joten tajusin heti, mitä tämän korjaaminen olisi tullut maksamaan, Wiljanen kertoo.
Välissä talolla ehtikin olla vielä yksi omistaja, joka aloitti remontoinnin ennen kuin Wiljaset lopulta ostivat talon ja jatkoivat remontin loppuun. Wiljanen on tehnyt paljon korjauksia saadakseen talon säästettyä tulevaisuudelle. Hän on myös yhdessä muiden naantalilaisten kanssa tehnyt suuren työn sen eteen, että koko Naantalin vanha kaupunki aikanaan suojeltiin.
– Arvostamalla enemmän historiaa Naantaliin voitaisiin saada myös enemmän turismia, hän pohtii.
Hänen kiinnostuksensa historiaan näkyy paitsi talon ja sen historian vaalimisessa, myös siinä, että alakerrassa yksi kokonainen huone on pyhitetty sukututkimukselle ja historialle, joka yltää yli 1000 vuoden taa.
Naantali on Wiljasen mielestä mukava kaupunki asua ja elää – varsinkin eläkkeellä.
– Käymme joka päivä vaimoni kanssa kävelyllä ja nautimme Naantalin kauniista luonnosta ja maisemista, hän sanoo hymyillen.
Janica Vilen
Tällä palstalla kyläillään levikkialueemme asuvien ihmisten luona ja selvitetään, millaista on asua Turun seutukunnan ja saariston eri alueilla. Haastateltavia voi ehdottaa sähköpostitse: toimitus@turunseutusanomat.fi
