Länsi-Turun kaupunginosaviikolla 16.–22.5. pidetty keskustelutilaisuus herätti virkeää keskustelua alueen asukkaiden ja poliitikkojen keskuudessa.
LÄNSI-TURKU. Länsi-Turun kaupunginosaparlamentti kokoontui Teräsrautelan koululla 18. toukokuuta. Kuudetta kertaa järjestetyn kaupunginosaparlamentin koollekutsujana oli tuttuun tapaan Asukasyhdistys Länsi-Turku ry. Tervehdyssanat lausui ja puheenvuoroja jakoi asukasyhdistyksen sihteeri Marja-Liisa Pentti ja alustuksen piti Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Hintsanen esitteli tilaisuudessa Länsikeskusta ja Länsi-Turkua koskevia kehittämissuunnitelmia ja -mahdollisuuksia.
– Tavoitteena on tiivistää rakennetta olemassa olevaa hyödyntäen, ei kajota turhaan metsiin tai muihin luontoalueisiin, Hintsanen sanoo.
– Puhutaan mieluummin asumisalueista, ei lähiöistä, joissa on monipuolisia asumisvaihtoehtoja, Hintsanen lisää.
Jokaisella Turun kaupunginosalla on tunnusomaisia ominaisuuksia.
– Länsi-Turku tunnetaan eritoten lääketehtaistaan ja telakka-alueistaan. Toisaalta hankalaksi on koettu merelle pääsy: Se näkyy, mutta sinne ei ole varsinaista kulkureittiä, Hintsanen summaa.
Asukkaiden huolena luontoarvojen hiipuminen
Puheenvuoroja kuultiin myös asukasyhdistyksen jäseniltä. Länsi-Turku ry:n puheenjohtaja Esko Matti Pulkkinen toteaa, että kapasiteetin lisääminen on järkevää arkkitehtonisesti vaihtelevan rakennuskannan myötä.
– Lisäkerrosten rakentaminen ja kattojen hyödyntäminen viherrakentamiseen ja uusiutuviin energiaratkaisuihin kuulostavat hyviltä ajatuksilta, Pulkkinen lisää.
Kimmo Metso peräänkuuluttaa rakennuslupien järkevöittämistä.
– Pelkkä tonttitarjonta ei riitä, mikäli rakennuslupaa on vaikeaa saada, Metso toteaa.
Taina Euro viihtyy Länsi-Turun Ruohonpäässä kolmen lapsensa kanssa juuri vihreyden ja vehreyden ansiosta.
– Olemme perustaneet Säilytetään Teerikarinpuisto metsänä -kannatussivun Facebookiin sekä laatineet adressin metsäalueen ja viherkäytävän säilyttämiseksi. Adressilla koitamme vaikuttaa Turun kaupungin alkuperäiseen suunnitelmaan kaavoittaa Ruohonpään kaupunginosassa sijaitseva Teerikarinpuisto pientaloalueeksi, Euro kommentoi.
Tapio Peltomaa näkee Länsi-Turun tulevaisuudessa yhteistyön Raision suuntaan entistäkin tärkeämpänä.
– Liikenteen ja palvelujen tarpeen kehityksessä on oltava heti mukana. Raitiotien suunnittelussa Länsi-Turku ja Raisio ovat jääneet paitsioon. Superbussi voisi toimia tarkoitukseen mahdollisesti sitäkin paremmin. Esim. terveys- ja kirjastopalvelut olisivat tervetulleita myös tälle puolelle Turkua, Peltomaa listaa.
Raisio–Turku–Skanssi–Kaarina-raitiotie?
Parlamenttiin oli kokoontunut liuta länsiturkulaisia päättäjiä eri puolueista: Aki Haapanen (vas.), Mette Karlsson (vihr.), Jarmo Laivoranta (kesk.), Mikael Miikkola (ps.), Päivi Pietari (sd.) ja Iina Antinluoma (kok.).
Turun raitiotien suunnittelun kolmannessa vaiheessa laadittu suunnitelma kolmihaaraiselle raitiotieverkolle Turun keskustasta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle näkyy niin asukkaiden kuin poliitikkojenkin silmissä onnettomalta. Käyttäjiä löytyisi heidän mukaansa paremmin Raisio–Turku–Skanssi–Kaarina-raitiotielle.
– Olisi mahdollista aloittaa ensin superbussiliikennöinnillä ja rakentaa raitiotie mikäli käyttäjiä näyttää riittävän, Pietari kommentoi.
– Kannattaa varmasti tutkia, josko olemassa olevia raiteita voisi hyödyntää, kyselee Laivoranta.
– Tärkeintä on ajatella Turkua ja lähikuntia kokonaisuutena. Ei ole järkevää, että jokainen taho askartelee jotain itsekseen toisista välittämättä, muistuttaa Miikkola.
Peruspalveluiden kehittäminenkin viritti keskustelua.
– Länsikeskuksen alueella toimisi mainiosti Kauppakeskus Skanssin Monitori-tyyppinen palvelukeskus, Antinluoma huomauttaa.
– Länsi-Turussa on valtava kehittysmispotentiaali niin Raision kuin Logomon alueen suuntaan, Karlsson puolestaan sanoo.
– Palveluita tulisi kehittää heti asuinrakentamisen mukana, ei paljon myöhemmin, Haapanenkin komppaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
