Jalkautuva nuorisotyö voitti Kaarinan asukasbudjettiäänestyksen

Asukasbudjettivaroilla toteutetaan tänä vuonna kokeilu, jonka avulla selvitetään, mitkä ovat toimivia tapoja tehdä jalkautuvaa nuorisotyötä Kaarinassa.

KAARINA.

Kaarinalaiset antoivat viime marras-joulukuun vaihteessa asukasbudjettiäänestyksessä eniten ääniä jalkautuvalle nuorisotyölle.

Asukasbudjettivaroilla Kaarinan kaupunki palkkaa jalkautuvan nuorisotyön kokeiluun työntekijän maaliskuun alusta vuoden loppuun. Kokeilun aikana selvitetään, millainen tarve jalkautuvalle nuorisotyölle on ja kokeillaan erilaisia malleja tehdä jalkautuvaa nuorisotyötä käytännössä.

– Näitä käytännön työn malleja voivat olla esimerkiksi yhteistyö paikallisten ja alueellisten yhdistysten tai seurakuntien kanssa tai toiminnan järjestäminen osana alueellista nuorisotyötä, Kaarinan kaupungin nuorisopalvelujohtaja Mirja Karppanen sanoo.

Jalkautuva nuorisotyö on nuorten vapaa-ajalla tapahtuvaa nuoria kohtaavaa ja läsnä olevaa nuorisotyötä.

Kaarinalaiset saivat äänestää suosikkiaan kahdestatoista ehdotuksesta. Äänestyksessä kisasivat jalkautuvan nuorisotyön lisäksi yhteislaulutapahtuma, koko perheen yhteisöpiknik, kyläkonserttikiertue, ulkoilmaelokuvanäytös, liikunnalliset lajikokeilut, opastetut kulttuuri- ja historiakierrokset, kokeilu kirjaston sunnuntaiaukioloajasta, kukkiva maisemaniitty, ulkokuntoilupaikat Piikkiöön ja Koristoon sekä yhteisötaideteos.

– Jalkautuva nuorisotyö sai äänestyksessä selvästi eniten ääniä. Minua ilahdutti kuitenkin se, että kaikille esitetyille ehdotuksille löytyi omat kannattajansa, Kaarinan kaupungin osallisuuskoordinaattori Petra Jorasmaa sanoo.

Asukasbudjettiin varatuilla 75 000 eurolla pystytään toteuttamaan jalkautuvan nuorisotyön kokeilun lisäksi kukkiva maisemaniitty, joka niin ikään sai äänestyksessä paljon kannatusta.

Kuluvan talven aikana Kaarinan kaupungin viherpalvelut etsii maisemaniitylle sopivan paikan ja suunnittelee tarvittavat maapohjan vaatimat toimenpiteet.

Maaperä Kaarinassa on ravinteikasta savea, joten niityn perustaminen vaatii kasvualustan vaihtoa köyhempään ja rikkaruohottomaan maa-ainekseen.

– Laadimme myös siemenlistan ja tilaamme siemenet, näin varmistamme paremmin kotimaisen siemenen saatavuuden. Ajatuksena on, että tulevana syksynä pääsemme sitten toteuttamaan suunnitelmaa, viheraluepäällikkö Terho Marttila sanoo.

Siemenet kylvetään syksyllä, jotta ne saavat talven aikana luontaisen kylmäkäsittelyn.

Onnistuessaan niitty kehittyy kukkapeitteiseksi noin kolmessa vuodessa. Onnistuminen vaatii suotuisia säitä sekä useita käsipareja, jotka tunnistavat rikkakasvit niittykasvien seasta, sillä niittyalueita tulee alkuun kitkeä ahkerasti.

Turun Seutusanomat