Nyt vietetään Hävikkiviikkoa!

Tällä viikolla 11.–17.9. vietettävällä Hävikkiviikolla on mainio hetki tarkkailla oman kodin ruokahävikkiä ja hyödyntää vinkkejä sen vähentämiseen. 

RUOKA.

Kuluttajaliiton Hävikkiviikolla 11.–17. syyskuuta julkaisema vinkkisarja on saanut täydennystä.

Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruoan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Myös epävarmuus ja väärinymmärrykset aiheuttavat kodeissa turhaa ruoan hukkaan heittämistä.

– Hävikkiviikolla pyritäänkin korjaamaan ruoan säilyvyyteen liittyviä yleisiä väärinkäsityksiä, vaikuttamaan hävikkiä aiheuttaviin tapoihin sekä jakamaan muita konkreettisia keinoja arjen hävikin vähentämiseen, Kuluttajaliiton vastuullisuusasiantuntija Jenni Vainioranta vinkkaa.

Tiesitkö?

Hävikkiviikko on Kuluttajaliiton koordinoima viestintäkampanja, jonka tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien. Kampanjaan on osallistunut vuosittain lukuisia erilaisia organisaatioita ja yksittäisiä kuluttajia omilla toimillaan ja tempauksillaan. Kampanjaviikkoa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa.

Siksi Hävikkiviikolla ruokahävikistä viestitään erityisesti kuluttajille.

– Ruokahävikin vähentäminen on fiksua sekä kuluttajan oman rahankäytön, että ympäristön näkökulmasta. On turha tuottaa ruokaa, joka sitten jätetään käyttämättä, toteaa Vainioranta.

Päiväysmerkintöjen väärinymmärtäminen ja epävarmuus ruoan syömäkelpoisuudesta ovat yleisimpiä syitä turhaan ruokahävikkiin. Ruokaa heitetään kodeissa hukkaan varmuuden vuoksi, vaikka ruoka saattaisi olla vielä syömäkelpoista. Asiantuntijoiden vinkkien avulla saat varmuutta ruoan syömäkelpoisuuden arviointiin.

Ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa monista syistä. Yksi yleinen syy on se, että moni tuijottaa liiankin tarkkaan päiväysmerkintöjä.

– On olennaista huomata, että elintarvikkeiden päiväysmerkinnöillä on eronsa. Parasta ennen -päiväyksen ohittaneen tuotteen voi vielä käyttää, jos se on aisteilla arvioituna vielä kunnossa. Viimeisen käyttöpäivänsä ohittanutta tuotetta sen sijaan ei ole turvallista syödä, Kuluttajaliiton vastuullisuusasiantuntija Jenni Vainioranta kertoo merkintöjen erosta.

Liian tiukkaan parasta ennen -päiväyksen noudattamiseen ja siten turhaan hävikkiin liittyy monella arkuus luottaa omiin aisteihin ja arvioon ruoan syömäkelpoisuutta puntaroitaessa. Epävarmuus arvioida ruoan syömäkelpoisuutta vaikuttaa Kuluttajaliiton kyselyn (n = 2176) mukaan olevan erityinen haaste nuorilla aikuisilla (18–30 v). Näistä syistä ruokaa heitetään hukkaan vähän kuin varmuuden vuoksi.

Ruokaviraston erityisasiantuntija Elina Leinonen rohkaisee omien aistien aktivoimiseen.

– Jos elintarvike näyttää, tuoksuu ja maistuu normaalilta, elintarviketta voi usein edelleen käyttää, vaikka parasta ennen -päivämäärä on ylittynyt, hän toteaa.

Hävikkiviikon tämän vuoden teemana kasvis- ja leipähävikin vähentäminen.

– Tänä vuonna hävikkitalkoisiin haastetaan erityisesti nuoria aikuisia ja taklataan leipä- ja kasvishävikkiä. Kasvikset ovat yksi yleisin hukkaan heitettävä elintarvike, vaikka monesti juuri kasviksia olisi aika helppo pelastaa hävikiltä, kertoo Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.

Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä (16 %). Kuluttajaliiton kyselyn (n = 2176) mukaan ruokahävikki on erityinen haaste nuorille aikuisille (18–30-vuotiaat). Tulosten mukaan nuoret aikuiset hukkaavat selvästi useammin syömäkelpoista ruokaa kuin muut ikäryhmät ja olivat vähemmän innokkaita hävikin vähentämiseen nyt tai tulevaisuudessa kuin heitä vanhemmat ikäpolvet.

Ruokahävikin vähentämisen haasteisiin vastataan pian alkavalla kampanjaviikolla jakamalla konkreettisia vinkkejä ruoan oikeaoppiseen säilyttämiseen ja kuluttajien kotitaloustaitojen kartuttamiseen.

– YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ruokaketjun kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää meidän kaikkien panostusta, Vainioranta muistuttaa.

Turun Seutusanomat

Tulkitse päiväysmerkintöjä oikein ja vähennä hävikkiä – asiantuntijoiden vinkit

1. Tunnista päiväysmerkinnät: Parasta ennen -päiväys tarkoittaa aikaa, johon saakka elintarvike vähintään säilyy hyvänä ja käyttökelpoisena. Elintarviketta voi käyttää ja myydä kaupassa vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen, jos se on elintarvikkeeksi kelpaavaa.  Parasta ennen -tuotteita voi käyttää vielä päiväyksen jälkeenkin, jos niiden aistinvarainen laatu on kunnossa (ulkonäkö, haju, maku). Esimerkiksi kananmunat säilyvät yleensä hyvän aikaa vielä parasta ennen -päivän jälkeenkin. Sama koskee myös pakastimessa olevia tuotteita. Viimeinen käyttöpäivä -päiväys tarkoittaa sen sijaan päivää, jonka jälkeen elintarviketta ei saa käyttää, eikä myydä. Viimeinen käyttöpäivä merkitään tuotteisiin, jotka ovat mikrobiologisesti helposti pilaantuvia tuotteita, kuten esimerkiksi jauheliha ja tuore kala.
2. Kypsentämällä lisää peliaikaa. Jos viimeinen käyttöpäivä lähestyy, etkä ehdi käyttää tuotetta ajoissa, voit kypsentää esimerkiksi raa’an lihan tai kalan ja käyttää kypsennetyn tuotteen myöhemmin. Säilyvyyttä parantaa ruoan jäähdyttäminen tarpeeksi nopeasti ja säilytys riittävän kylmässä.
3. Pakastaminen antaa lisää käyttöikää. Jos päiväysmerkintä on lähestymässä, etkä ehdi käyttää tuotetta ajoissa, sen voi pakastaa myöhempää käyttöä varten. Tämä koskee sekä aiemmin ostettuja, Viimeinen käyttöpäivä -päiväystä lähestyviä, että ns. ”punalaputettuja” tuotteita. Pakastaa voi melkein mitä tahansa ruokaa. Pakkaseen ei kuitenkaan kannata säilöä esimerkiksi kurkkua tai salaattia.
4. Avattu tuote ei säily päivämäärämerkintään asti. Päiväysmerkinnät koskevat avaamatonta pakkausta. Esim. tyhjiöön tai suojakaasuun pakatun tuotteen säilyvyysaika voi avattuna olla lyhyempi. Monet huoneenlämmössä säilyvät tuotteet vaativat avattuina jääkaappisäilytystä (esim. täyssäilykkeet).
5. Käytä tuote heti sulatuksen jälkeen. Käytä viimeisenä käyttöpäivänä pakastettu tuote heti sulatuksen jälkeen (pakastaminen ei tuhoa mikrobeja, vaan mikrobit voivat jatkaa edelleen lisääntymistä sulatuksen jälkeen).

Lähteenä Ruokaviraston tiedote, joka on laadittu osana Kuluttajaliiton koordinoimaa valtakunnallista Hävikkiviikko-kampanjaa, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hävikkiviikkoa vietetään 11.–17. syyskuuta.