Tuottelias rakennuspiirtäjä suunnitteli uransa aikana 900 maatilarakennusta ja lähes saman verran asuinrakennuksia. Onni Tourun piirustuslaudalla valmistui valtavat määrät suunnitelmia niin asuintaloja, karjarakennuksia kuin kouluja ja muita julkisia rakennuksia varten.
HISTORIA. Lounais-Suomen maanviljelysseuran rakennusneuvojana vuosina 1912–1938 toiminut Onni Touru (1879–1945) on Rakennusperinteen Ystävät ry:n puheenjohtaja, kansatieteilijä FM Ulla Clercille loppumattoman kiinnostava tutkimuskohde.
– Varsinais-Suomen alueella on satoja Tourun tyyliin sopivia rakennuksia. Eniten niitä tapaa, kun siirrytään rannikolta sisämaahan päin. Perinnerakennusta katsellessa ei tule useinkaan mietittyä, kuka sen on suunnitellut. 1900-luvun alkupuolelta alkaen rakennusneuvonta alkoi ulottua niin julkisrakennusten kuin asuin- ja maatilojenkin rakentamiseen, ja yhä useammin myös maaseudun rakennuksilla oli suunnittelija, pro gradu -tutkielmassaan aihetta käsitellyt Clerc sanoo.
– Touru oli taitava skaalaamaan palettiaan sekä rakennuksen käyttötarkoituksen että koon mukaisesti. Se on mielenkiintoista, että hänen suunnittelemansa rakennukset muistuttavat toisiaan olematta kuitenkaan toistensa kopioita, lisää Clerc.
Vaikka Touru ei Ulla Clercin mukaan koskaan ollut arkkitehtuurin minkään tyylisuuntauksen edelläkävijä, hänelle muodostui omanlaisensa tunnistettava tyyli, josta on jäänyt merkittävä jälki paikalliseen rakennusperinteeseen.
– Touru käytti eri tyylisuunnille tyypillisiä elementtejä taitavalla ja johdonmukaisella tavalla. Se auttaa hänen suunnittelemiensa rakennusten tunnistamisessa. Jos otetaan esimerkiksi salmiakinmuotoinen ikkuna, niin siitä tietää, että se ei ole Tourun, koska hän ei käytännössä koskaan käyttänyt sellaista elementtiä, Clerc toteaa.
Esimerkiksi Maskun Karinkylän Kantelmäessä sijaitseva maatilan päärakennus on Onni Tourun suunnittelema. Toinen lähellä sijaitseva Tourun suunnittelema kohde on vuonna 1927 valmistunut Lemun puukoulu, joka on hieno esimerkki Tourun kouluarkkitehtuurista.
– Sekä Kantelmäki että Lemun koulu ajoittuvat vuosiin, jolloin Touru oli siirtymässä jugendista 1920-luvun klassismiin, Clerc kertoo.
Rakennusmestarina Onni Touru oli todella monipuolinen tekijä, joka teki vaikuttavan uran sekä rakentajana että suunnittelijana.
– Ennen kuin Touru aloitti rakennusneuvojana Lounais-Suomen maanviljelysseurassa, hän oli toiminut alalla pitkään rakennuttajana ja kirvesmiehenä. Tuonaikaisissa rakennuksissa, kuten esimerkiksi Tourun sisaren emännöimässä Messilän kartanossa, näkyy selkeästi vielä nikkarihenkisyys. Pian maanviljelysseurassa työn aloittamisen jälkeen hänelle vakiintui koristeellinen jugend-tyyli, johon hän sitten 1920-luvulla yhdisteli klassismin tyylisuunnalle ominaisia piirteitä, Clerc toteaa.
Jugendille tyypillisiä ovat koristeelliset ikkunan vuorilaudat ja kuistien pylväs- ja kaideaiheet sekä pitkin vuorilaudoin kehystetyt pyöreät ikkunat. Klassismille tyypillisiä ovat puolipyöreät lunetti-ikkunat.
– Tourun jugendajan rakennuksen tunnistaa yleensä siitä, että osa yksityiskohdista on pystysuoria ja jyrkkälinjaisia, ja toiset taas orgaanisia luonnonmuotoja, Clerc sanoo.
Naantalin museolla työskentelevä Ulla Clerc piti viime viikolla yleisöluennon otsikolla ”Rakennusmestari Onni Touru maaseudun rakennusten suunnittelijana”. Luentopaikkana toimi Liedon Vanhalinna, jonka 1920-luvun klassismin mukainen päärakennus on Tourun suunnittelema.
Onni Touruun ja hänen suunnittelemiinsa rakennuksiin liittyvissä asioissa Clerciin voi olla yhteydessä sähköpostitse: ulla.clerc@gmail.com.
Katariina Mäkinen-Önsoy
