Turun linna inspiraationa Jaana Kähösen näyttelyssä

Jaana Kähönen vietti Inspiraationa Turun Linna -näyttelynsä avajaisia naistenpäivänä. Kuva: Jaana Kähönen.

KUVATAIDE. Turussa asuvan Jaana Kähösen Inspiraationa Turun Linna – Inspirerad av Åbo Slott – Inspired by Turku Castle -näyttely on esillä turkulaisessa käsityö-, sisustus- ja lahjatavaraliike Sylvi Salosessa 2. huhtikuuta asti.

DJK Design Jaana Kähönen -yritysnimellä toimivan taiteilijan näyttely sisältää digitaalisesti muokattuja ja samettikankaalle painettuja, uniikkeja teoksia. Työt pohjautuvat Kähösen ottamiin kuviin Turun linnasta.

– Turun linna on ollut minulle tärkeä jo lapsuudesta asti. Linnan hämärät käytävät ovat jaksaneet kiehtoa ja ruokkia mielikuvitusta. Opettelin alle kouluikäisenä lukemaan – vain jotta voisin perehtyä Topeliuksen Turun linnan tonttu-ukon seikkailuihin milloin halusin. Satu on myös todellisuudessa auttanut linnan säilyttämisessä, sillä se herätti 1800-luvun yleisön kiinnostuksen vanhan ja raunioituvan, 1280-luvulla perustetun linnan restauroimiseen. Tänä päivänä linnaa pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä, rakennetuista kulttuuriympäristöistä, kertoo Kähönen.
– Linna ja sen tonttu-ukko ovat pitkän historiansa aikana nähneet niin sotaa ja kurjuutta kuin kuninkaallista loistoakin. Teoksissani tonttu-ukko ei esiinny itse – jollen sitten ole onnistunut hänet vangitsemaan Obscura -teokseeni. Alkuperäiseen valokuvaan oli jostain ilmestynyt oikean yläkulman parvekkeen hahmo, jolla selvästi on sydän paikallaan, lisää Kähönen.

Turun linna -tematiikassa Jaana Kähöstä on kiehtonut tonttu-ukon ohella Kaarina Maununtyttären tarina.
– Olihan hän noussut talonpoikaissäädystä kuningas Eerik XIV puolisoksi ja Ruotsin kuningattareksi. Ruotsin kuningattarena Kaarina Maununtytär ehti olla vain 87 vuorokautta. Syrjäyttämisen jälkeen puolisot siirrettiin pienten lastensa kanssa Turun linnaan. Yhteistä ajanjaksoa linnassa on pidetty pariskunnan onnellisimpana. Kaarina Maununtyttären on sanottu rauhoittaneen tasapainotonta ja mielenterveysongelmista kärsivää Eerikiä. Kuten historiankirjoista voimme lukea, rakkaustarinalla ei ollut onnellista loppua. Suomalaiset ovat kuitenkin pitäneet Kaarina Maununtytärtä omana kuningattarenaan, sillä hän asui viimeiset vuotensa Suomessa, Kähönen toteaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy