Hankkeen myötä kouluihin jalkautuu kouluvalmentajia, joilla on ennen kaikkea aikaa oppilaille.
PERUSKOULU.
Koulupoissaolojen määrä on ollut kasvussa jo pidemmän aikaa, mutta koronan myötä ongelmaan on herätty valtakunnallisesti. Tilanteeseen vastaa Turun alueella Ysikymppi-hanke, joka toteutetaan vuosien 2021–2023 aikana yhteistyössä Liedon, Raision, Turun ja Turun normaalikoulun kanssa. Hankkeen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Sen tarkoituksena on puuttua oppilaiden poissaoloihin varhaisessa vaiheessa.
– Turussa normaalitaso on, että luvattomia poissaoloja on keskimäärin 9 prosentilla yläkoulujen oppilaista. Alakoulujen tilanne on tilastojen valossa selvästi parempi, mutta niissäkin luvattomien poissaolotuntien määrä on ollut nousussa. Tarve pysyvien tukitoimien lisäämiseen ja koulunkäyntiin sitouttavan toimintakulttuurin kehittämiseen on suuri, hankkeen projektikoordinaattori Tarumaija Aalto kertoo.
Poissaolojen vähentämisen lisäksi Ysikympin valtakunnallinen kattohanke Sitouttava kouluyhteisötyö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tavoittelevat korkealle: Aallon mukaan tähtäin on lakimuutoksessa.
– Lopullinen tavoite on, että perusopetuslakiin ja opetussuunnitelman perusteisiin saataisiin merkintä siitä, että millä tavalla poissaoloihin puututaan. Mitkä ovat ne portaat, joilla kansallisesti pystyttäisiin ohjaamaan tilannetta, kun oppilaat ovat poissa koulusta ja vaarassa pudotaan kokonaan koulusta?
Ysikymppi-hanke on jo siirtynyt tositoimiin: sen keino puuttua koulupoissaoloihin on kouluvalmentajat, joita on palkattu Turkuun, Turun normaalikouluun, Raisioon ja Lietoon työskentelemään 5-9.-luokkalaisten kanssa.
Valmentajat ovat Aallon mukaan koulussa toimivia aikuisia, joilla ei ole varsinaista lukujärjestystä ja joiden tehtävä on moninainen: he muun muassa kohtaavat oppilaita, toimivat siltana kodin ja koulun välillä, toimivat kiusaamis- ja riitatilanteissa ja tarvittaessa ohjaavat oppilaat oppilashuollon pariin.
– Valmentajat eivät ole viranomaisia, ja siksi he voivat olla esimerkiksi myös huoltajille helpommin lähestyttäviä.Valmentajat tekevät itsensä tunnetuiksi kouluissa ja toimivat yhteistyössä opettajan kanssa koko kouluyhteisön hyväksi. Tärkeä osa valmentajien työtä on etsivätyö, jossa he pyrkivät löytämään koulusta syrjään vetäytyvät oppilaat, jotka eivät erotu muista käytöksellään ja siksi heidän ongelmansa jäävät huomaamatta, Aalto kertoo.
Kouluvalmentajien lisäksi hankkeessa on mukana kehittäjäopettajia, joiden tehtävä on kerätä poissaoloihin puuttumisen mallit yhteen Turun alueen kunnissa. Malleja vertailemalla on tarkoitus kehittää toimivampia tapoja puuttua poissaoloihin.
– Turusta esimerkiksi puuttuu ne portaat, joita pitkin oppilas pääsee takaisin kouluun oltuaan paljon poissa. Tällaisia kouluun palaamisen malleja on kouluissa käsitelty omiin tarpeisiin, ja tarkoituksena on, ettei kenenkään tarvitse keksiä niitä itse vaan voimme levittää toimivia tapoja laajemmalle.
Tavoitteiden lisäksi Ysikymppi-hankkeella voi olla muitakin positiivisia vaikutuksia.
Aallon mukaan esimerkiksi Helsingissä kouluvalmentajat kykenevät työskentelemään nykyään yhteisötasolla, jolloin koko kouluyhteisön hyvinvointi on lisääntynyt ja olisikin hienoa, jos valmentajat leviäisivät laajemmalle Turun ja lähialueiden kuntiin.
– Lapsilla on tarve jutella aikuisen kanssa eri asioista, mutta koulussa olevat aikuiset ovat kiireisiä. Opettajalla on esimerkiksi aina se oma ryhmänsä siinä. Valmentaja taas on matalan kynnyksen aikuinen, jolla on aikaa.
Liisa Kallio
