Uusi 1.8. voimaan astunut oppivelvollisuuslaki velvoittaa peruskoulun päättänyttä hakeutumaan toiseen asteen koulutukseen. Opetusta järjestäville tahoille uudistus tarkoittaa entistä tarkempaa seurantaa ja ohjausta. Nuoren perheelle muutos näkyy paitsi velvoitteena myös helpotuksena taloudellisesta näkökulmasta.
KOULUTUS. Maksuttoman toisen asteen ensiaskeleita otetaan näinä päivinä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Maksuttomuus liittyy 1.8. voimaan astuneeseen lakiin, jonka myötä oppivelvollisuus pitenee 18:aan ikävuoteen.
Peruskoulutaipaleensa päättäneen nuoren asuinkunnan on tästedes huolehdittava siitä, että tällä on jatko-opiskelupaikka. Käytännössä vuonna 2005 syntyneiden ikäluokka on ensimmäinen, jota lakimuutos koskee.
– Valvontavastuu siirtyy elokuun lopulla perusopetukselta kunnille. Siitä alkaa kaksi kuukautta kestävä jakso, jonka aikana asuinkunnan tulee osoittaa opiskelupaikka nuorelle, joka ei ole onnistunut sellaista itse löytämään, Opetushallituksen ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kurt Torsell kertoo.
Uudistuksen myötä tiedot kirjataan valtakunnalliseen Valpas-rekisteriin.
Rekisterin avulla asuinkunta voi viime kädessä seurata ja valvoa sitä, että alaikäiset oppivelvolliset ovat opiskelemassa jossakin sellaisessa koulutuksessa, joka täyttää lain vaatimukset.
– Käytössämme on useampi digitaalinen hakuun, opetukseen ja opiskelijoihin liittyvä järjestelmä. Opetushallitukselle kuuluu muun muassa opetussuunnittelun perusteet, joihin lukeutuvat tutkintokoulutukseen valmentavat TUVA-koulutukset sekä kansanopistojen vapaa sivistystyö lukio- ja ammatillisen koulutuksen lisäksi, sekä valtionosuuksista raportointia, Torsell toteaa.
Tavoitteena on, että opiskelija jatkaa kyseisessä paikassa vielä oppivelvollisuuden päättymisen jälkeenkin. Sen lisäksi, että opiskelupaikan on täytettävä lain asettamat vaatimukset, on tärkeää, että se on nuorelle mieleinen.
– Teoriassa oppivelvollisuuden laajentaminen tuntuu toimivan, sillä sen myötä valvontavelvollisuus on aina jollain taholla siihen asti, kun nuori saavuttaa täysi-ikäisyyden. Näin toivotaan, että kierre saadaan katkaistua ja 15–17-vuotiaana kasvua on tapahtunut sen verran, että on päätetty viedä tutkinto loppuun asti, Torsell sanoo.
Aloituspaikkojen riittävyydestä Kurt Torsell ei ole huolissaan.
Opiskelupaikkoja on nimittäin aikaisemminkin ollut enemmän kuin hakijoita.
– Puhutaan vuosiluokasta, johon kuuluu valtakunnallisesti 60 000 nuorta. Tällä hetkellä heistä 99 % on tilastojen mukaan hakeutunut toisen asteen opintoihin. Se on vielä lisättävä, että näissä luvuissa eivät näy esimerkiksi Ruotsiin, Ahvenanmaalle tai kansanopistojen pitkille linjoille opiskelemaan hakeneet, toteaa Torsell.
– Paikkojen kokonaismäärä on aina ylittänyt hakijamäärän. Toki on olemassa erityisen suosittuja opiskelupaikkoja, joten on väistämätöntä, että hakijoiden määrät keskittyvät tiettyihin kuntiin toisia enemmän, lisää Torsell.
Koko maan tasolla kyse on siis muutamasta tuhannesta nuoresta, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta jatko-opiskelupaikan löytämiseen.
– Varsinais-Suomessa pienemmässä kunnassa se voisi arviolta tarkoittaa kuntatasolla 5–10 oppilasta, isommissa kaupungeissa satoja oppilaita, arvioi Torsell.
Toisen asteen maksuttomuus tarkoittaa sitä, että tänä keväänä peruskoulusta päässeet nuoret saavat minimitutkinnon suorittamiseen tarvittavat oppimateriaalit ilmaiseksi käyttöönsä. Sen sijaan esimerkiksi keväällä 2020 peruskoulusta päässeet, esim. kymppiluokalla opiskelleet, jotka aloittavat nyt syksyllä toisen asteen opinnot, eivät kuulu opintojen maksuttomuuden piiriin.
Maksuttomuus ulottuu sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta. Tällä turvataan se, että toisen asteen opinnot ovat maksuttomia vielä oppivelvollisuuden päätyttyäkin.
Katariina Mäkinen-Önsoy
