Vaikka veneilykausi on pian loppumassa, on syksy kuitenkin hyvää aikaa kehitellä uutta harrastusta ensi kesälle.
HARRASTUKSET.
Tuuli tarttuu valkoisiin purjeisiin ja aallot lyövät veneen keulaan sen kulkiessa eteenpäin pelkästään luonnonvoimien avulla. Mielikuva on oikein tuttu Kaarinan veneseuran jäsenelle Mika Pyylle, joka on purjehtinut jo lähes neljän vuosikymmenen ajan. Matka taittuu merillä yhdessä puolison kanssa, joka joutui kaarinalaisen Pyyn sanojen mukaan sopeutumaan purjehdushulluuteen. Nykyään purjehdusmaileja ei tule enää täysin samaa tahtia kuin ennen.
– Kesän aikana ollaan oltu viikoista kolmeen viikkoon liikkeellä. Purjehdimme mukavien olosuhteiden vallitessa, eikä enää lähdetä kelillä kuin kelillä niin kuin ennen. Se tyyli on siirtynyt nyt vanhimmalle pojalle, joka purjehtii myös meidän veneellämme, Pyy kertoo.
Pariskunnan purjevene on 12 metrinen, teräksinen matkapurjevene, jonka he ostivat keskeneräisenä ja viimeistelivät itse kuntoon. Se on järjestyksessään heidän kolmantensa. Pyy kuvailee purjevenettä raskaaksi ja liikkeissään rauhalliseksi, mutta myös toisen ääripään veneitä löytyy.
– Purjehdus sopii varmasti kaikenlaisille ihmisille. Vauhdikkaaseen menoon mieltyvä tyyppi viihtyy varmasti, jos hankkii esimerkiksi vikkelän jollatyyppisen veneen. Täytyy vain löytää oikeanlainen alus.
Maaginen näky Kuusiston salmessa purjehtineesta punarunkoisesta veneestä loi lähtemättömän vaikutuksen nuoreen Pyyhyn, joka lopulta osti ensimmäisen purjeveneensä täysi-ikäisyyden kynnyksellä.
Pyy oli silloin armeijassa, ja ainoa tulonlähde oli armeijan päiväraha.
– Äitini oli ihan kauhuissaan, kun ilmoitin ostaneeni purjeveneen. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt miksi. Lähdin siis täysin järjettömästi liikkeelle, hän kertoo.
Pyy päätyi harrastuksen pariin omien sanojensa mukaan aika kylmiltään. Purjehduksesta kiinnostuneita hän neuvoo tekemään toisin ja hankkimaan osaamista jo etukäteen esimerkiksi kansalaisopiston saaristolaivurikurssilta. Purjehduksen aloittaminen vaatii myös investointeja.
– Nykyään vuokraveneet ovat myös mahdollisia, mutta jonkinlainen investointi on alussa pakko tehdä. Veneen lisäksi myös satamapaikka, huolto, telakointi ja varusteet pitää hoitaa. Pitää myös olla osaamista ja ymmärtää, miten purjeet toimivat ja miten veneen saa liikkumaan turvallisesti.
Rauhallinen, kärsivällinen mielenlaatu on myös valttia vesillä.
– Purjehdus vaatii aikaa, koska eteneminen tapahtuu vaihtelevalla nopeudella. Hetken aikaa keulassa kohisee ja sitten on tyyntä, jolloin tuijotellaan samaa merimerkkiä kaksi tuntia eikä se tunnu lähenevän ollenkaan. Toisaalta purjehtiminen on hyvin rauhoittavaa, kun tuuli suhisee ja aallot loiskuvat ilman moottorin melua, Pyy kuvailee.
Purjehtiessa kipparin on otettava huomioon tuuli, sateet, näkyvyys ja olosuhteet. Ne on sovitettava oman aluksen suorituskykyyn niin, että turvallisuus säilyy.
Pyyn mukaan luonto tuleekin purjehtiessa lähelle ja se on harrastuksen hienoimpia puolia.
– Purjehtiessa kokee hienoja auringonnousuja ja -laskuja, lokit kirkuvat ja merikotka kaartelee taivaalla. Olen nähnyt elämäni kauneimman ruskan mereltä käsin, kun Kemiönsaaren länsiranta oli käsittämättömän hienossa ruskassa ja purjehdittiin siitä ohi, Pyy kertoo.
Vaikka kuluva veneilykausi onkin jo lähempänä loppua kuin alkua, on Pyyn mukaan nyt loistava hetki lähteä rakentelemaan purjehduksen aloittamista. Syksyn ja talven aikana voi perehtyä teoriaan ja erilaisiin veneisiin, jolloin ensi keväänä voisi jo esimerkiksi vuokrata veneen.
– Aloittelijalle on hyvä sauma lähteä nyt liikkeelle. Jos aloittaa vasta keväällä, niin voi tulla hoppu ja päätyä hankkimaan veneen kylmiltään niin kuin itse tein. Niin ei kannata tehdä.
Liisa Kallio