John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshankkeessa mukana olevalla ruskolaisella Heikkilän tilalla ratkotaan eläintalouden lantaongelmaa tehokkaalla lannan käsittelyllä ja kuljetuksella.
RUSKO. Lantakierrätyshankkeessa 2021–2022 John Nurmisen Säätiö toimii yhteistyössä toiminnan kehittämisestä kiinnostuneiden sika-, siipikarja- ja kasvinviljelytilojen kanssa. Hankkeessa mukana olevilla eläintiloilla syntyy lähipeltojen kasvien tarpeeseen nähden liikaa lantafosforia.
Ruskolaisella Heikkilän tilalla ratkotaan eläintalouden lantaongelmaa tehokkaalla lannan käsittelyllä ja kuljettamalla lanta parempaan käyttöön reilun 80 kilometrin päähän Humppilaan. Ruskon ja Humppilan välillä kulkevat lantakyydit ovat osa John Nurmisen Säätiön lantakierrätyshanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa ruoantuotannon alueellista ravinnetasapainoa tukemalla kuivalannan kuljetusta rannikon eläintiloilta ravinnealijäämäisten alueiden kasvitiloille.
Lantakierrätyshankkeessaan säätiö tukee lantafosforin siirtoa alueiden välillä. Samalla kerätään tietoa siitä, millaisilla kannustimilla lanta saataisiin tulevaisuudessa ohjattua laajemminkin sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Hankkeeseen osallistuu vuonna 2021 kaksi sikatilaa ja seitsemän kasvitilaa, jotka on valittu tarjouskilpailulla lantafosforin siirron kustannustehokkuuden perusteella.
Tyypillisesti lanta on levitetty eläintilojen lähipelloille, ja näillä alueilla peltoihin päätyy jatkuvasti ravinteita paljon yli kasvien tarpeen. Ravinneköyhille alueille kuljetettuna lantafosforilla voitaisiin korvata teollisesti tuotettua fosforilannoitetta. Ennen kuljetusta lannasta on kuitenkin irrotettava runsaasti fosforia sisältävä kuivajae, sillä runsaasti vettä sisältävää lietelantaa ei ole kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja.
Heikkilän tilalla on käytössä sakkautusmenetelmä kiinteän ja nestemäisen jakeen erotteluun.
– Sakkautusmenetelmä perustuu painovoimaan ja nestejakeen pumppaukseen altaasta toiseen. Menetelmä on hyvin energiatehokas eikä siinä tarvita lainkaan kemikaaleja. Sakkautusmenetelmällä lantafosfori saadaan perinteistä separointia tiiviimpään muotoon, joten sen kuljetus on kustannustehokasta, tilan isäntä Timo Heikkilä kertoo.
Lantafosforin kierrättämisen yleistyminen vaatii poliittista tahtotilaa ja taloudellisia kannustimia. Nykyinen ympäristökorvausjärjestelmään kuuluva tuki ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämiseen edellyttää, että lantaa levitetään vähintään 15 m³ peltohehtaaria kohden. Tämä ei kannusta ravinteiden erottamiseen ja lannan tehokkaaseen käsittelyyn.
– Lannan käsittelyyn on jo olemassa toimivat tekniset ratkaisut. Tehokkaasti käsiteltynä kuivalannan fosforipitoisuus on kuitenkin niin suuri, ettei sitä voi levittää pellolle tuen ehtojen mukaista määrää. Nykyinen tukijärjestelmä ei ole toimiva lantaongelman ratkaisussa, ja se pitäisi muuttaa kompensoimaan nimenomaan tehokkaasti erotetun lantafosforin siirtoa. Eläintilat tarvitsevat tukea myös tehokkaiden lannankäsittelymenetelmien käyttöönottoon, Heikkilä toteaa.
– Lantafosforin siirto koko Suomen eläintilojen osalta voitaisiin ratkaista 2–3 miljoonan euron tuella. Viljelijöille ja eläintiloille maksetaan erilaisina ympäristökorvauksina yli 200 miljoonaa euroa vuosittain, joten siinä mittakaavassa kyse on vain pienestä korvausten allokoinnista oikeaan suuntaan, Heikkilä jatkaa.
Tiesitkö?
John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshankkeen tavoitteena on parantaa ruoantuotannon alueellista ravinnetasapainoa ja vähentää ravinnevalumia Itämereen.
John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshanke käynnistyi keväällä 2020.
Kahden tilan pilottihankkeessa lantafosforin siirto toteutettiin Satakunnassa ja Pirkanmaalla sijainneiden tilojen kesken. Vuosina 2021–2022 hankkeessa on mukana laajempi joukko eläin- ja kasvitiloja.
Lantakierrätyshanke kohdennetaan lantaa luovuttavien tilojen osalta erityisesti Lounais- ja Länsi-Suomen alueille, joille on muodostunut eläintuotannon keskittymiä ja jotka ovat keskeisiä Saaristomereen ja Selkämereen kohdistuvan ravinnekuormituksen kannalta. Lantaa vastaanottavat kasvitilat sijaitsevat ravinnealijäämäisillä alueilla. Ravinnevalumien minimoimiseksi lannan levitys toteutetaan kevätkaudella.
Katariina Mäkinen-Önsoy
