Haastattelussa Kustavin vs. kunnanjohtaja Kati Rekola, jolta Seutusanomat kysyi, minkälaisissa merkeissä kunta lähtee uuteen valtuustokauteen.
KUSTAVI. Kustavin vs. kunnanjohtaja Kati Rekolan mukaan kunnan tilanne on kaiken kaikkiaan hyvä: Talous on tasapainossa, tulevaisuuden haasteena tulee olemaan väestörakenteen muutokseen liittyvät haasteet.
– Nyt näyttäisi siltä, että sote-ratkaisu on etenemässä, joten tulevaisuudessa kunnan tehtävät tulee muuttumaan ratkaisevasti. Vaikka kuntien tehtävät tulevat muuttumaan, annetaan niille myös jatkuvasti uusia tehtäviä. Nyt ajankohtaisena asiana on esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen. Myös työllisyyden hoidon siirtämisestä kunnille on käyty keskustelua.
Rekola sanoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen muutoksen läpivieminen tulee olemaan iso kysymys, sillä siihen liittyvät valmistelutyöt Varsinais-Suomessa ovat vielä aivan lähtökuopissa.
– Kustavissa on panostettu hyviin lähipalveluihin, yrittäjyyden ja matkailun tukemiseen ja huomionarvoisia on myös vapaa-ajan asukkaiden tarpeet.
Kuntastrategiassa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
– Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kustavin nykyinen kuntastrategia on laadittu vuonna 2016, joten on luonteva ajankohta pohtia uuden valtuuston kanssa kuntastrategiaa, Rekola kertoo.
– Painopistealueet tulevat muotoutumaan siten tulevan valtuustokauden kuntastrategian laadinnan myötä, Rekola jatkaa.
Ajankohtaisiksi teemoiksi kunnanjohtaja Kati Rekola listaa kuntien rahoituspohjan, kuntiin jäävien tehtävien tasapainon sekä asukashankinnan.
– Kustavin asukasluku on ollut jo vuosia hienoisesti kasvava, ja tämän kehityksen toivomme yhä jatkuvan.
Tulevaisuuden haasteiksi Rekola mainitsee väestön ikärakenteen muuttumisen ja hyvien lähipalveluiden turvaamisen, myös talouden kannalta.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen ratkaisut näyttäisivät nyt tulevana valtuustokautena siirtyvän hyvinvointialueille. Kuntien harteille jää toki paljon myös hyvinvointiin liittyviä tehtäviä, vaikka sote-palvelut siirtyisivätkin pois kuntien vastuulta.
– Eliniän pidentyminen ja alhainen syntyvyys johtavat siihen, että väestön ikärakenne muuttuu pysyvästi. Lasten ja nuorten määrä vähenee, työikäinen väestö supistuu ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Kustavissa toivomme, että pystyisimme houkuttelemaan kuntaan lisää lapsiperheitä. Olemme jo usean vuoden ajan tarjonneet ilmaisen varhaiskasvatuksen, lisää kunnanjohtaja.
Suomen mökkivaltaisimpana kuntana Kustavissa on mökkejä kuusi kertaa enemmän kuin vakituisesti asuttuja asuntoja.
– Kunnassa on noin 3 100 kesäasuntoa, joiden ansiosta kesäinen asukasluku on yli 10 000. Pandemia edesauttoi digiloikassa, ja vapaa-ajan asukkaita jäikin etätöihin Kustaviin. Voisiko tulevaisuuden työmarkkinat antaa mahdollisuuden nykyisille vapaa-ajan asukkaille muuttaa kotikuntansa Kustaviin? Tätä toki kovasti toivomme, miettii Kati Rekola.
Katariina Mäkinen-Önsoy