Kyyn puremasta kärsivän lemmikin hoito jatkuu yleensä päivästä kahteen. Valmiiksi sairaalle eläimelle purema voi olla kohtalokas.
LEMMIKIT.
Keväinen aurinko houkuttelee liikkeelle ihmisten lisäksi myös vaihtolämpöiset kyykäärmeet, jotka heräävät talvihorroksestaan. Vaikka kyykäärme ei ole ensisijaisesti hyökkäävä vaan pakoon pyrkivä laji, on sen purema kuitenkin myrkyllinen.
Koira-Kissaklinikan eläinlääkäri Johanna Koponen kertoo, että pureman kohteeksi joutunut lemmikki on aina vietävä eläinlääkäriin.
– On ollut potilaita, jotka ovat menneet sokkiin puolessa tunnissa pureman jälkeen. Vointi voi romahtaa todella nopeasti. Pureman jälkeen eläimen pitäisi pysyä liikkumattomana, mikä voi olla vaikeaa, jos purema tapahtuu keskellä metsää, hän sanoo.
Purema on lemmikille kivulias, sillä se aiheuttaa voimakasta turvotusta. Jos purema on kohdistunut pään alueelle, voivat lemmikin hengitystiet turvota umpeen. Myrkky kulkeutuu Koposen mukaan purema-alueelta elimistöön, jossa se voi aiheuttaa munuais-, keuhko- ja sydänlihasvaurioita.
– Lemmikkiä hoidetaan nesteytyksellä, jotta saadaan munuaiset tuottamaan virtsaa ja siten myrkkyä poistumaan kehosta. Kipua hoidetaan niin kutsutuilla opiaattilääkkeillä, jotka eivät rasita munuaisia toisin kuin normaalit kipulääkkeet, jotka rasittavat sisäelimiä. Purema ei ole mikään pikkujuttu, sillä yleensä nesteytystä jatketaan yhdestä kahteen päivään.
Kyyn myrkylle löytyy myös vastamyrkky. Koposen mukaan se voi pelastaa lemmikin hengen, jos oireet ovat voimakkaat. Aivan suoraviivaista vastamyrkyn käyttö ei kuitenkaan ole, sillä se voi aiheuttaa allergisen reaktion.
Vakavasta tilanteesta huolimatta suurin osa lemmikkipotilaista selviää kyyn puremasta Koposen mukaan.
Lähtökohtaisesti purema voi olla kohtalokas niille, joilla on jo entuudestaan jokin perussairaus.
– Jos on jo valmiiksi sairauksia eikä elimistö voi hyvin, voi myrkytystila olla viimeinen niitti niin sanotusti. Nämä ovat kuitenkin potilaskohtaisia asioita. Kuitenkin kun purema tulee, niin se on aina hätätapaus ja sellaiset potilaat menevät muiden ohi, jotta saadaan nopeasti nesteytys aloitettua.
Kyyn purressa ensimmäisenä mieleen voisi tulla kyytabletin antaminen lemmikille, mutta Koposen mukaan sitä ei suositella. Tilanteesta on hyvä neuvotella eläinlääkärin kanssa.
– Kortisoni rasittaa sisäelimiä entisestään, kun lemmikki rasittuu jo myrkystä. Jos ollaan metsässä kaukana kaikesta ja näyttää siltä, että turvotus vaikeuttaa hengitystä, voi kortisonin anto houkutella. On kuitenkin toinen asia pystyykö eläin tablettia nielemään. Näistä tilanteista kannattaa aina keskustella, hän sanoo.
Kuinka monta lemmikkiä kyy sitten puree vuosittain? Sitä on mahdoton sanoa, mutta Koposen mukaan Koira-Kissaklinikalle saapuvien puremasta kärsivien potilaiden määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain.
– Edellisvuonna minulle tuli huhti–toukokuussa kolme kyyn puremasta kärsivää potilasta 3–4 viikon sisällä. Yhteensä tapauksia on noin 10–15 vuosittain, mutta se vaihtelee. Tapaukset voivat myös keskittyä enemmän päivystäville eläinlääkäriasemille, Koponen arvioi.
Kyykäärmeiden lisäksi kevät ja lähestyvä kesä tuovat esiin myös muita asioita, jotka lemmikin omistajan on hyvä ottaa huomioon.
Auringonpaiste helli jo huhtikuussa ihmisiä, mutta lämpö muuttuu nopeasti tukalaksi esimerkiksi autossa. Tällöin lemmikki voi saada lämpöhalvauksen. Sen lisäksi lämpö tuo esiin esimerkiksi ampiaiset, joiden pisto voi aiheuttaa lemmikille pahimmassa tapauksessa allergisen reaktion.
Myös puutiaiset ovat jokakeväinen ja -kesäinen riesa.
– Suojautuminen puutiaisia vastaan on järkevää aloittaa jo keväällä, ja sitä kannattaa jatkaa lokakuun loppuun. Ne kantavat esimerkiksi borrelioosia eikä ole suositeltavaa, että lemmikit saisivat sitä. Myös itsensä suojaaminen on tärkeä muistaa, koska puutiaiset voivat siirtyä lemmikistä omistajaan.
Liisa Kallio
