Koronaviruksen aiheuttaman huolen lisäksi myös korkeakoulujen todistusvalinnat tuovat lisäpainetta ylioppilaskokeisiin.
YLIOPPILASKOKEET.
Viime syksynä biologia ja englanti, tänä keväänä äidinkieli, matematiikka ja fysiikka, ja ensi syksynä vielä kemia ja ruotsi ennen valmistumista joulukuussa. Puolalanmäen lukiota käyvä abiturientti Aino Honkanen on jakanut lukio-opintonsa kolmeen ja puoleen vuoteen, ja matka kohti valkolakkia on alkanut erinomaisesti.
– Viime syksyn kirjoituksista jäi hyvä fiilis, sillä biologiasta tuli laudatur. Biologia ja englanti ovat molemmat aineita, joiden tärkeimmät kurssit olivat ennen kevään etäopetusta, joten se ja koronavirus eivät vaikuttaneet niihin niin syvällisesti, Honkanen kertoo.
Tänä keväänä matka kohti ylioppilaskokeita tapahtui synkempien pilvien alla: koronavirustilanne on ollut huono koko talven, ja juuri ennen kokeita tilanne kääntyi huonompaan juuri Turussa. Honkanen kertoo olleensa huolissaan sairastumisesta, joka estäisi osallistumisen kevään ylioppilaskokeisiin. Hän päätti tarttua mahdollisuuteen omaehtoisesta karanteenista, ja vietti viimeiset kaksi viikkoa isovanhempiensa asunnossa Turun keskustassa.
– Jännitin todella paljon sitä, että mitä sitten, jos nyt sairastuu. Iso työ olisi mennyt hukkaan ja valmistautuminen olisi lykkääntynyt.
Ratkaisu osoittautui hyvin nopeasti oikeaksi, kun päivä karanteeniin siirtymisen jälkeen Honkanen sai puhelun äidiltään.
– Hänen työkaverinsa oli sairastunut koronavirukseen. Onneksi äitini ei saanut tartuntaa, mutta läheltä liippasi, Honkanen sanoo.
Vaikka omaehtoinen karanteeni alkoi kaksi viikkoa ennen kirjoituksia, Honkanen on valmistautunut kokeisiin marraskuusta lähtien. Se toi virikkeitä myös karanteeniin.
– Ei ole tullut tylsää missään vaiheessa, kun aina voi lukea. Nautin muutenkin yksinolosta, joten tämä on ollut rentouttavaa. Olen myös soitellut paljon videopuheluita kotiin.
Nykyisin käytössä oleva todistusvalinta on tuonut lisäpainetta kokeisiin.
– Ylioppilaskokeiden painoarvo on tärkeämpi, kun korkeakouluihin yritetään saada lisää ihmisiä todistusvalinnan kautta. Kokeeseen ei voi mennä vain testaamaan, ja niiden painoarvo nousee entisestään.
Valkolakin päähän nostaminen ensi joulukuussa on Honkaselle vielä kaukainen asia, mutta hänellä on kuitenkin jo mielessä parikin eri uravaihtoehtoa: hän voisi seurata vanhempiensa jalanjäljissä muusikon uralle tai ottaa tavoitteekseen lääketieteellisen tiedekunnan.
Joulukuussa valmistuminen antaa onneksi aikaa miettiä.
– Voi olla ihan hyväkin, että valmistumisen jälkeen on puolikas välivuosi, niin ehtii lukea pääsykokeisiin. Samaan aikaan musiikkiteatteri kiinnostaa, ja sitä voisi tehdä välivuoden aikana ja ehkä pitää toisenkin välivuoden. On kaksi täysin erilaista juttua, mitä voisi haluta tehdä tulevaisuudessa, ja ne tuovat perspektiiviä ja tasapainoa toisilleen, hän sanoo.
Entäs Honkasen vanhemmat, kumman alan kannalla he ovat?
– Molemmat ovat vähän sitä mieltä, että älä ainakaan muusikoksi ala, Honkanen kertoo hymyillen.
Liisa Kallio
