Yhteistä kumppanuutta -hankkeen uusi järjestökoordinaattori Teija Pajula jalkautuu innolla kolmen kunnan, Laitilan, Pyhärannan ja Uudenkaupungin, yhdistyskentälle.
YHDISTYS. Laitilan, Pyhärannan ja Uudenkaupungin Yhteistä kumppanuutta -hankkeen uutena järjestökoordinaattorina aloitti 1. maaliskuuta Teija Pajula. Pajulan työpanos jakautuu kolmen kunnan suhteen niin, että Uusikaupungin osalta se on 40%, Laitilan 40% ja Pyhärannan osuus 20%.
Teija Pajula pähkinänkuoressa
• Teija Pajula saapui niin kutsutusti tuulen tuomana Vakka-Suomen alueelle.
• Pajula on toiminut tovin ravintola-alan yrittäjänä Vakka-Suomessa. Sitä ennen hän teki pitkän työuran pääkaupunkiseudulla.
• Pajulalla on vahvaa kokemusta viestinnästä ja erilaisista kehittämistehtävistä.
• Hän on työskennellyt monesti yhdistyskentällä ja vapaa-ajan harrastusten tiimoilta yhdistyselämä on myös tuttua.
Koulutukseltaan Pajula on kasvatustieteen maisteri. Omien sanojensa mukaan ”Tampereen plikka, jonka suuri rakkaus on koirat. Pilkettä on silmäkulmassa eikä tippakaan tärkeilyä.”
Kuluneiden viikkojen aikana hän on saanut huomata ilokseen, että tarve kuntien ja yhdistysten vuorovaikutuksen parantamiselle on todella tunnistettu.
– Oikein innoissani ja valoisin mielin lähden paneutumaan kolmen kunnan yhdistysyhteistyön kehittämiseen, Pajula toteaa.
Yhteistä kumppanuutta -hanke käynnistyi vuosi sitten samoihin aikoihin kun koronavirus alkoi ilmoitella saapumisestaan seudulle.
– Monet kehittämissuunnitelmat, jotka perustuivat ihmisten väliseen kohtaamiseen, jäivät pandemian jalkoihin. Hankkeelle on kuitenkin tehty hyvää pohjatyötä, josta minun on hyvä jatkaa. Tosin pandemia laittaa vieläkin kapuloita rattaisiin mutta vuodessa olemme jo oppineet toimimaan uudessa normaalissa, Pajula sanoo.
Järjestökoordinaattorin työhön kuuluu Pajulan mukaan erilaisten tehtävien ja asioiden yhteensovittamista:
– Kyselyitä, haastatteluja, keskusteluja ja neuvotteluja eli taitoa kysellä, kuunnella ja esittää vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Työ sisältää raportointia, kirjoittamista, ideointia, tutkimista, tapahtumia, vierailua ja kohtaamisia. Vaihtelevaa ja monipuolista mutta myös haasteita koostaa yksityiskohdista kokonaisuus.
Kansalaisvaikuttamisen kanavat ovat nimenomaan yhdistyksissä.
– Ne tarjoavat mainion alustan ajatusten vaihdolle, ja sitten mahdollisuuden lähtee ajamaan yhteistä intressiä. Ne toimivat ajatushautomoina, joista sitten monet julkiset keskustelut tai valtuustoaloitteet saavat lähtölaukauksensa, Pajula jatkaa.
Pajula kertoo, että vaikuttamistapojen kirjo on hankekunnissa laaja jo nykyiselläänkin.
– Näen kuitenkin niin, että kun asian ympärille on vihkiytynyt isompi joukko ihmisiä, niin sillä on aina kuuluvampi ääni ja leveämmät hartiat kuin yhdellä ihmisellä.
Meidän kaupunkimme -yhdistysohjelma 2020-luvulle valmistui Uudessakaupungissa viime keväänä.
– Uudenkaupungin kaupunki kulkee tässä hankkeessa suunnannäyttäjänä. Siellä tavoitteena on saattaa nyt ohjelman toimenpiteitä käytäntöön. Laitilalle ja Pyhärannalle on tavoitteena laatia oma, kuntakohtainen ja oman näköinen yhdistysohjelma, Pajula toteaa.
Sekä Pyhärannassa että Laitilassa yhdistysten tarpeita kartoittavat kyselyt toteutetaan kevään aikana.
– Se, miten palaute- ja keskustelutilaisuudet toteutetaan, riippuu täysin vallitsevasta tilanteesta. Aina on vaihtoehtona toteuttaa tilaisuudet etäyhteyksin. Etäyhteys voidaan aina myös järjestää paikan päällä pidettäviin tilaisuuksiin – ne eivät sulje pois toisiaan, Pajula lisää.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Jaa juttu sosiaalisessa mediassa!
