Lisää valoa ja ilmankosteutta, vähemmän kastelua – kasvit tarvitsevat erityistä huolenpitoa talvikuukausina

Kasvien lepokauden ollessa käynnissä ne eivät vaadi juurikaan kastelua tai lannoitusta. Tietyistä asioista on kuitenkin hyvä huolehtia.

VIHERKASVIT.

Päivien lyhentyessä ja valon vähentyessä myös viherkasvit siirtyvät talvilepoon. Syys-lokakuussa ne alkavat valmistautua talvikuukausiin, ja lepokausi jatkuu marraskuusta tammikuuhun. Viherlassilan floristiikkavastaava Jonna Lassila-Helpin mukaan kasvu- ja talvikauden välillä on selkeitä eroja.

– Viherkasvit eivät haihduta enää niin paljon vettä talvikuukausien aikana, kun ne ovat lepotilassa. Silloin ei myöskään kastella eikä lannoiteta kasveja samalla tavalla, hän kertoo.

Talvikuukausien aikana kasveja rasittavat vähäinen valo ja kuiva huoneilma. Tällöin onkin hyvä muistaa neljä kulmakiveä kasvien hoidossa: riittävä valaistus, niukka kastelu, lannoituksen lopettaminen ja ilmankosteudesta huolehtiminen. Lannoitteen sijaan kasveille voi antaa merileväuutetta, jonka hivenaineet edesauttavat kasvin selviytymistä talvikaudesta.

– Viherkasvit kannattaa siirtää mahdollisimman valoisaan paikkaan ja poistaa ikkunan edestä verhot ja kaihtimet. Kasvien pitäisi saada valoa 12 tuntia päivässä. Jos ikkunat ovat pohjoiseen päin tai huone on muuten pimeä, voi laittaa lisävalot kasveille. Kuumentumattomat led-valot käyvät hyvin. Valo sijoitetaan lähelle kasvia, mutta se ei saa kuumentaa kasvin lehtiä. Päivänvalolamppu riittää, kunhan kelvin-luku on tarpeeksi korkea, Lassila-Help sanoo.

Valoisassa paikassa kasvit voi koota ryhmäksi, jotta ne muodostavat pienilmaston itsessään. Lassila-Help muistuttaa, että talvella kuiva huoneilma ei ole lähelläkään sitä, mitä kasvit tarvitsisivat.

– Talvisaikaan huoneilman kosteus on noin 30-40 prosenttia. Suurin osa viherkasveista tulee trooppisen ilmaston alueelta, jossa ilmankosteus on 60-80 prosenttia. Tämän takia ilmankosteutta tarvitsisi nostaa, ja se onnistuu laittamalla kasvit yhteen ja sumuttelemalla niitä kahdesti viikossa. Myös lehtien pyyhkiminen edesauttaa kasvien hyvinvointia. Se auttaa myös havaitsemaan helpommin mahdolliset tuholaiset.

Floristiikkavastaava Johanna Lassila-Help kehottaa kiinnittämään talvella huomiota siihen, että kasvit saavat tarpeeksi valoa ja ilmankosteutta.

Talven jälkeen rauhassa kohti kevättä

Vaikka ei olisikaan ahkera kasvien hoidossa, talvikuukausista selviää Lassila-Helpin mukaan kyllä kunhan muistaa jo aiemmin mainitut neljä kulmakiveä. Myöskään silloin ei välttämättä mene täysin metsään, vaikka kasveja lannottaisi talven läpi.

– Kasvi ei pysty hyödyntämään ravinnetta talvisaikaan. En usko, että kasvi kuolisi, ellei nyt ihan liikalannoita sitä. Hyötyä lannoitteesta ei kuitenkaan talvella ole.

Jos kasvit on sijoitettu oikein valoisaan paikkaan, ei talviaika ole kasveille vaikeaa aikaa. Muutaman kasvilajike voi kaivata lisäapua Lassila-Helpin mukaan.

– Maijat ovat vähän herkempiä ilmankosteudelle ja valonsaannille. Fiikukset myös. On hyvä, että ne saavat tarpeeksi valoa ja tasaista kosteutta, hän sanoo.

Talven vaihtuessa kevääseen ja päivien pidentyessä Lassila-Help kehottaa siirtämään kasvit ikkunalta syvemmälle huoneeseen, sillä keväinen aurinko paahtaa kasveja herkästi. Pikkuhiljaa voi myös palata kasvukauden hoitotoimiin.

– Lannoittamisen voi aloittaa rauhallisesti helmikuussa. Maaliskuussa voi palata normaaliin rytmiin. Riippuu toki siitä, millaista ravinnetta tykkää käyttää. Ohjeita seuraamalla pääsee pitkälle.

Viherkasvien suosio jatkuu

Viherlassilassa asioivista osa tietää jo etukäteen, miten hoitaa uutta viherkasvia niin kasvukaudella kuin talvikuukausina. Osa taas kyselee hoito-ohjeita henkilökunnalta.

– Myös sähköpostiin tulee kyselyitä siitä, kuinka jotakin kasvia hoidetaan tai miten toimia esimerkiksi silloin, kun lehtiin on tullut ruskeita täpliä. Osa taas juttelee henkilökunnan kanssa enemmän myymälässä kasvia valitessa. Autamme toki mielellämme, Lassila-Help kertoo.

Viherkasvien ja vihersisustamisen suosio näkyy Viherlassilassa niin myynnissä kuin myös kasvitilauksissa, joita tehdään asiakkaiden toiveiden mukaan. Toiveita on yhä enemmän, ja ne sisältävät harvinaisempia kasveja. Vuosi sitten suosittu peikonlehti ei ole enää suosituimpien kasvien kärkikahinoissa.

– Anopinkieliä, kaktuksia ja erilaisia mehikasveja menee paljon. Myös isot viherkasvit kuten kumipuu on suosittu. Senkaltaisia retrokasveja on mennyt hyvin kaupaksi.

Liisa Kallio