Olli Mustonen on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu ja paljon palkittu taiteilija, jolla on maailmanlaajuinen kontaktipinta eturivin taiteilijoihin ja vahvat vaikuttajaverkostot kotimaassa. 5-vuotiaana säveltämisen aloittanut huippumuusikko aloittaa ensi vuonna Turun filharmonisen orkesterin taiteellisena johtajana.
Olli Mustosen suositus tämän kevään lohtumusiikiksi:
Sergei Prokofjevin 1. sinfonia D-duuri op.25
MUSIIKKI. Kapellimestari, pianisti ja säveltäjä Olli Mustonen (s.1967) on nimitetty Turun filharmonisen orkesterin taiteelliseksi johtajaksi. Mustonen aloittaa tehtävässään 1.1.2021. Kauden kesto on kolme vuotta, ja sopimukseen kuuluu kaksi optiovuotta.
– Johdan orkesteria kuusi viikkoa vuodessa ja lisäksi työhön kuuluu levytyksiä ja kiertueita. Taiteellisena johtajana vastaan myös koko kauden suunnittelusta ja esimerkiksi vierailevien kapellimestareiden valinnoista, Mustonen kertoo.
Hän ajattelee, että taiteellinen johtaja on tavallaan kuin sijoitusneuvoja.
– Kun käytössä on tietty budjetti, taiteellinen johtaja on se, joka neuvoo, miten käytettävissä olevat voimavarat sijoitetaan niin, että sillä on mahdollisimman suuri taiteellinen tuotto. Se tarkoittaa esimerkiksi mahdollisimman ihania ja ikimuistoisia konsertteja, Mustonen selittää.
– Olen monta kertaa istunut kaksi tuntia konsertissa, jossa on soitettu miellyttävää musiikkia, mutta seuraavana päivänä en ole enää ajatellut sitä, saati sitten enää vuoden kuluttua. Mutta toisaalta olen ollut monta kertaa myös ikimuistoisessa konsertissa. Kun on istunut kaksi tuntia ikimuistoisessa konsertissa, nousee penkistä eri ihmisenä. Silloin muusikot ovat vieneet minut jollekin sellaiselle matkalle, joka on muuttanut minua ihmisenä, hän jatkaa.
Sellaisia elämyksiä hän haluaa jatkossa ihmisille Turussa.
Ympyrä sulkeutuu
Viime aikoina Olli Mustonen on käynyt Turussa johtamassa orkesteria kerran vuodessa.
– On aina yhtä kohottavaa ja inspiroivaa palata johtamaan TFO:ta. Orkesterissa on paljon vanhoja ystäviäni ja opiskelutovereitani, ja nykyään myös uudempia ystäviä. Tuntuu, että puhumme samaa musiikillista kieltä, ymmärrämme toisiamme, ja että yhteistyömme jatkuu aina siitä, mihin edellisellä kerralla jäimme, Mustonen kommentoi.
Ensi vuonna ympyrä tietyssä mielessä sulkeutuu, sillä vuosina 1990–1992 hän toimi Turun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Turkulaiset muistavat hänet niiltä vuosilta tinkimättömän korkeatasoisesta taiteellisesta linjasta.
Myös TFO:ssa ollaan innoissaan Mustosen valinnasta:
– Olli on ehtymätön musiikillisten ideoiden sampo. Jo alkanut tulevien kausien suunnitteluyhteistyö on osoittanut, että voimme odottaa huikeita konsertteja, monipuolisella ja yllättävällä ohjelmistolla, huippuvierailijoiden kera. Olemme todella iloisia, että pitkäaikainen yhteistyömme on johtanut tähän pisteeseen. Olli on inspiroiva kollega ja yleisöjen rakastama taiteilija, Turun uusi aarre, kommentoi Turun filharmonisen orkesterin intendentti Maati Rehor.
Beethovenin lähellä on hyvä olla
Tällä hetkellä eletään Beethovenin juhlavuotta, mutta Olli Mustoselle jokainen vuosi on Beethovenin juhlavuosi.
– Beethovenin lähellä minun on hyvä olla. Hänen musiikissaan on tavattomasti suurta viisautta, Mustonen toteaa.
– Kun kuuntelee jonkin Beethovenin sinfonian, se on vähän sama kuin menisi kävelylle suureen metsään. Vaikka siellä olisi käynyt kuinka monta kertaa tahansa, aina löytää jotain uutta, kun on itse eri tavalla virittynyt. Ensimmäisellä kerralla huomaa ehkä suuret puut, toisella kerralla naavat ja sammalet, kolmannella kerralla muurahaisten polut, hän jatkaa.
Hän itse asuu suurten metsien keskellä järven rannalla.
– Kun saunasta menee veteen, ja näkee ympärillään linnut ja kalat, tulee tunne siitä, että minäkin olen osa tätä kaikkea. Ihmiselle on tärkeää saada kokea olevansa osa universumia. Sen saman kokemuksen saan usein Beethovenin musiikista, Mustonen kertoo.
Beethoven tulee luonnollisesti näkymään myös Turun tulevissa konserteissa.
– Samalla haluan kuitenkin panostaa myös vähemmän tunnettuihin, mutta yhtä fantastisiin säveltäjiin. Esimerkiksi Carl Nielsenin sinfoniat olen ajatellut ottaa laajempaan käsittelyyn. Ja toisaalta olen ajatellut nostaa esiin myös tunnetuimpien säveltäjien vähemmän tunnettuja teoksia. Jos ympäri maailman soitetaan aina samoja sinfonioita, niin yleisöllä ei ole mahdollisuuksia löytää uusia suosikkeja. Hyvä ohjelma on yhdistelmä tuttuja ja tuntemattomampia tekijöitä, Mustonen toteaa.
Hengenheimolaisia
Olli Mustosen soittoharrastus ja samalla säveltäminen alkoi jo 5-vuotiaana. Hän pitää itseään äärimmäisen onnekkaana saadessaan toteuttaa omaa intohimoaan nyt työelämässä. Uran alkuvaiheessa hän tottui olemaan aina joukon nuorin.
– Pääsin jo nuorena soittamaan yhdessä 70- ja 80-vuotiaiden konkareiden kanssa. Nyt olen itse 52-vuotias ja huomaan, että saatan tehdä yhteistyötä itseäni 30 vuotta nuoremman muusikon kanssa ja oppia häneltä uutta. Musiikki on siitä erityistä, että sen parissa yhteistyötä tehdään aina tasaveroisesti. Hengenheimolaisia voi löytää eri vuosisadalla tai toisella puolella maailmaa syntyneistä, kun aletaan yhdessä soittaa Mozartia.
60–70 konserttia vuodessa
Olli Mustonen tekee vuodessa 60–70 konserttia noin 15 eri maassa. Viime kausilla Mustonen on esiintynyt muun muassa Lontoon sinfoniaorkesterin, Mariinski-teatterin orkesterin ja New Yorkin filharmonikkojen solistina. Kapellimestarina hän on viime vuosina tehnyt yhteistyötä muun muassa Jerusalemin sinfoniaorkesterin ja lukuisten eurooppalaisten orkesterien kanssa. Perustamansa Helsingin Festivaaliorkesterin kanssa hän on tehnyt kiertueita Keski-Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa.
Mustosen sävellystyössä ovat viime aikoina keskeisellä sijalla olleet suurimuotoiset kamarimusiikkiteokset – viime vuosina ovat valmistuneet muun muassa pianokvintetto ja jousikvartetto. Syyskuussa sai Amsterdamissa ja Lontoossa kantaesityksensä Ian Bostridgelle ja Steven Isserlisille sävelletty, Kalevalaan pohjautuva ”Taivaanvalot” – sinfonia tenorille, sellolle ja pianolle. Beethovenin 250-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Bonnin Beethovenhaus tilasi Mustoselta jousiseksteton, joka kantaesitettiin heidän Beethoven-festivaalillaan helmikuussa 2020.
Mustosen levytystuotanto on laaja, ja sisältää esimerkiksi Edison- ja Gramophone-palkinnot saaneen Alkanin ja Šostakovitšin preludien levytyksen. Viime vuosien äänitteistä mainittakoon Beethovenin pianokonserttojen levytys, sekä RSO:n ja kapellimestari Hannu Linnun kanssa toteutettu Prokofjevin pianokonserttojen kokonaislevytys.
Mustonen on valittu vuoden 2019 Hindemith-musiikkipalkinnon saajaksi. Mustonen on palkittu myös Suomen kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla ja hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali vuonna 2003.
Janica Vilen
