YRITYSUUTISET. Kaarinalainen start up -yritys Carehouse on tuonut markkinoille kosolti hoivatyön arkea digitalisoivia keksintöjä. Tarjolla on lääkeannostelijoita, vointia valvovia rannekelloja, kuvapuhelimia, ateria-automaatteja, henkilöpaikantimia, sähkörollaattoreja ja vaikka mitä.
Carehouse aloitti toimintansa viime vuoden maaliskuussa. Yhtiössä on viisi osakasta, joista osalla on kokemusta sähköalalta, osalla ruokahuollosta ja osalla vanhusten kotipalveluista. Hoivatyön digitalisaatiota yrityksen osakkaat alkoivat pohtia, kun heidän vanhempansa ja isovanhempansa alkoivat tarvita enemmän apua.
– Näillä meidän tuotteillamme konkretisoidaan digitalisaatio. Tekniikkaa on keksitty paljon, mutta nyt on aika osoittaa sen hyöty sekä käyttäjille että yhteiskunnalle. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että käytetään tekniikkaa apuna rutiinitoimissa ja minimoidaan hukkatyö, kuten autossa istuminen. Näin aikaa varsinaiseen hoivatyöhön jää enemmän, Timo Asikainen sanoo.
Suomalaisia keksintöjä
Kaikki yrityksen myymät keksinnöt ovat suomalaisia ja testattu Suomessa. Lääkekello toimii kuten dosetti, mutta digitaalisesti. Se piippaa, kun on aika ottaa lääke, ja osaa tarjota otettavaksi oikean, ja vain oikean, lääkkeen. Laitteen saa lukittua väärinkäytön välttämiseksi esimerkiksi muistisairaalle asiakkaalle.
– Lääkekellon voi kytkeä myös vanhuksen omaan kaulapuhelimeen, joka hälyttää, jos lääkettä ei ota oikeaan aikaan tai vaihtoehtoisesti omaisen matkapuhelimeen, selittää Asikainen.
Lääkekello on dosettia näppärämpi myös siinä, että lääkkeet eivät sekoitu, jos se pyörii laukussa tai tippuu lattialle. Digitaalinen lääkekello myös lähettää tarvittaessa tiedot lääkkeiden ottamisesta pilvipalveluun, mistä ne voi jakaa haluamilleen ihmisille, esimerkiksi omaisille tai hoitajalle.
Ateria-automaatti taas on pakastimen ja uunin yhdistelmä, johon on saatavilla kerralla 18 ateriaa 70 eri vaihtoehdosta. Automaatti puhuu suomea ja ruotsia, joten käyttäjän ei tarvitse tihrustaa, mitä missäkin pakastetussa foliopaketissa lukee. Pakastimen päällä on kiertoilmauuni, jossa ateriat valmistuvat noin puolessa tunnissa. Nappia painamalla uuni kertoo, kuinka monta minuuttia on jäljellä ennen kuin ruoka on valmis.
Uuniin mahtuu kerralla kaksi ateriaa. Aterioiden hinnat vaihtelevat 6–9 euron välillä. Ja laitteisto kuuluu aterioiden hintaan, jos tilaa vähintään 25 ateriaa kuukaudessa. Ruuat valmistetaan Helsingissä ja toimitetaan pakasteina esimerkiksi kahden viikon välein.
Vointia valvotaan mobiililaitteilla
Voinninvalvontakelloa yrittäjät vertaavat nuorten suosimaan aktiivisuusrannekkeeseen. Ikäihmisen kädessä oleva kello mittaa aktiivisuutta ja unirytmiä ja toimii samalla turvapuhelimena. Lisäksi siihen voidaan liittää kodin turvavalvonta, kuten palovaroitin.
Tiedot lähtevät kellosta pilvipalveluun, josta ne voi maksuttoman sovelluksen lataamalla saada mille tahansa mobiililaitteelle.
– Jos kaikki on hyvin, toiminnot näkyvät vihreinä. Jos taas on jotain häikkää, muuttuvat värit oransseiksi tai punaisiksi. Näin omainen näkee jo yhdellä silmäyksellä, onko kaikki hyvin. Moni joutuu elämään kahden tulen välissä, kun työt on hoidettava ja oma perhe ja sitten vielä tarvitaan aikaa omien vanhempien huolehtimiseen, selittää Asikainen syytä applikaation kehittämiselle.
Tällä hetkellä sovellus on ladattavissa Android-laitteisiin. Windowsin ja Applen laitteille tullee omat applikaatiot kevään aikana.
Vanhukset kokeilevat laitteita innolla
Kaarinalainen Rauno testaa parhaillaan voinninvalvontaa oman äitinsä kanssa, joka asuu hoivakodissa.
– Tarkoitus on tutustua tekniikkaan ja katsoa, voisiko tästä menetelmästä olla hyötyä vaimoni äidille, joka on myös yli 80-vuotias, mutta asuu yksin. Eli nyt vasta tutustutaan laitteiston toimintaan, hän kertoo.
Tähän mennessä kokemus on ollut positiivinen ja hän on päässyt seuraamaan äitinsä vointia päivittäin tabletilta.
– Omaisen näkökulmasta on rauhoittavaa ajatella, että joku valvoo vointia koko ajan. Hälytyksiä ei ole vielä tullut, joten sitä en vielä tiedä, miten tekniikka pelaa akuuteissa tilanteissa, hän kommentoi.
Erityisen hyvänä asiana Rauno pitää sitä, että vanhuksen ei itse tarvitse osata tehdä mitään. Riittää kun kello on ranteessa.
– Nyt kun äidin vuorokausirytmi on selvillä, näemme helposti, jos siihen tulee yllättäen jokin muutos ja voimme sitten pohtia, mistä se johtuu, hän miettii.
Yrityksen toimitusjohtaja Laura Voutilainen on kohdannut tekniikkavastaisuutta, mutta oikeastaan vain keski-ikäisten parissa.
– Sen ikäiset saattavat uskoa, ettei heidän vanhempansa halua tai pysty oppimaan uuden tekniikan käyttöä, mutta vanhukset itse ovat laitteista usein todella kiinnostuneita, kertoo Voutilainen.
Janica Vilen
