Turun kauppatorin arkeologisissa kaivauksissa löydettiin noin 150 000 esinettä ja paljon uutta tietoa 1600-luvun Turusta. Kirja aiheesta ilmestyy keväällä.
TURKU. Turun kauppatorin kaivaukset saatiin pääosin valmiiksi vuoden vaihteessa. Lopulliseen päätökseen ne tulevat maaliskuun aikana, kun viimeinen kaivamaton osuus Kauppiaskadun kulmalla saadaan valmiiksi. Kaivauksissa tehtiin 150 000 esinelöytöä, jotka kaikki luetteloidaan.
Arkeologisten kaivausten perusteella saatiin paljon uutta tietoa elämästä Turussa 1650-luvun ja Turun palon välillä. Kaivauksia johtanut FT Kari Uotila Muuritutkimuksesta kertoo, että ensimmäiset tarkemmat kartat Turun kauppatorista on tehty 1720-luvulla. Niissä kartoissa isoja alueita nykyisten Wiklundin ja Kop-kolmion kulmilta oli merkitty pelloiksi. Oletus oli, että ne ovat olleet peltoina pitkään, mutta oletus osoittautui vääräksi.
– Peltojen alta löytyi 1600-luvun kaupunki. Se oli kaivausten suurin yllätys. Asutusta on ollut 1600-luvun puolivälissä paljon enemmän kuin osattiin odottaa. Tähän asti tiedettiin nimeltä vain muutama asukas, mutta kaivauksissa löydettiin 20 kaupunkitonttia ja nyt historiantutkija on löytänyt kaikille tonteille asukkaita, kertoo Uotila.
Kaivausten myötä tiedetään nyt, että Turkua rakennettiin 1600-luvulla voimakkaasti ja nykyisen kauppatorin alue oli asemakaavoitettu jo silloin. Sitä taas ei tiedetä, miksi asutukseen on tullut 1700-luvulla katkos – isoviha ja taudit ovat tämän hetken parhaita arvauksia.
Nykyinen kauppatori perustettiin 1830-luvulla
Nykyinen kauppatori on rakennettu pian Turun paljon jälkeen 1830-luvulla. Ennen Turun paloa vanhan Börssin edustalla toimi pienempi tori, jossa myytiin pääsääntöisesti puutavaraa.
– Yleensähän kaupungit kasvavat vanhan päälle, jolloin historiaa tuhoutuu sitä mukaan kun uutta rakennetaan. Mutta kauppatorin alla historia on säilynyt koskemattomana, sanoo Turun kaupungin viestintävastaava Mikko Grönman, joka esittelee kaivausten löydöksiä ihmisille kauppatorilla sijaitsevassa info-kontissa.
– Nyt tiedetään, millaista ihmisten arki on täällä ollut ja mitä ammatteja on harjoitettu, lisää Grönman.
Ikkunalasia, piippuja ja leluja
Kaivauksista löytyi muun muassa iso kasa käyttämättömiä liitupiippuja.
– Niistä näkee, ettei niitä olla poltettu, mutta ne ovat palaneet ulkopuolelta Turun palossa. Ne ovat olleet kauppias Johan Hegerlundin myyntivarastossa, kertoo Grönman.
Liitupiipun palat ovat hyvin tavallisia arkeologisia löytöjä. Ne vastaavat nykyajan tupakantumppeja.
– Kun piipun varsi meni tukkoon, siitä katkaistiin pala ja jatkettiin taas polttamista. Siksi niitä löytyy joka paikasta, Grönman selittää. Mutta iso kasa käyttämättömiä piippuja on arvokas löytö.
Kontissa on esillä myös lasten leluja – erilaisia eläinfiguureja.
– Niissä on kiinalaista posliinia, mutta todennäköistä on, että ne ovat turkulaista tuotantoa, sillä torin kulmalla on ollut keramiikkapaja, Grönman kertoo.
1600-luvulta lasia ja kenkiä
Yksi kaivausten arvokkaimmista löydöistä oli ikkunalasin pala, johon on kaiverrettu vuosiluku 1665. 1700-luvun historiasta on tiedetty entuudestaan aika paljon, mutta kaivausten myötä päästiin käsiksi nyt myös 1600-lukuun. 1600-luvulta peräisin olevien esinelöytöjen määrä olikin todellinen yllätys.
Kari Uotila mainitsee mielenkiintoiseksi löydöksi myös lukuisat 1600-luvun kengät.
– Olemme tehneet paljon keskiaikaisia kaivauksia ja löytäneet keskiaikaisia kenkiä, mutta 1600-luvun kenkiä ei oltu ennen löydetty. Ne poikkeavat keskiaikaisista kengistä siinä, että juuri 1600-luvulla alettiin tehdä kenkiin korkoja. Kauppatorin kaivaukset avasivat meille kokonaan uuden jalkinemaailman, Uotila kertoo.
Kirja kaivauksista ilmestyy keväällä
Muuritutkimus Oy tekee parhaillaan kaivauksista kahta kirjaa, jotka molemmat on suunnattu suurelle yleisölle.
– Ensimmäinen kirja yritetään saada valmiiksi tämän kevään aikana. Siitä tulee noin 100-sivuinen ja siinä ovat pääosassa kauppatorin tontit ja asukkaat. Sen on tarkoitus valottaa ihmisten elämää kauppatorin alueella, kertoo Uotila.
Toinen kirja ilmestynee myöhemmin ja siinä tulee olemaan pääosassa arkeologiset esinelöydöt.
Janica Vilen
