Kotiseutuyhdistys on työskennellyt vuodesta 1966 kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Nousiaisten Kotiseutumuseon alue on avoinna kesäkuukausina sunnuntaisin, mutta ryhmät voivat tutustua museoalueeseen muinakin aikoina.
NOUSIAINEN. Nousiaisten Kotiseutumuseon näkymä Topoistentiellä on kuin suoraan 1920-luvun talonpoikais-Suomesta. Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Juha Saarinen kertoo, että kotiseutuyhdistyksen tavoite on tällöin täyttynyt.
– Museoalueen tarkoitus on kuvastaa suomalaista maatilaelämää 1920–1930-luvuilta, täsmentää Saarinen.
Kahden hehtaarin museoalueella onkin peräti 15 vanhaa rakennusta, jotka on kaikki saatu lahjoituksina.
– Rakennukset on purettu niiden alkuperäisiltä rakennuspaikoiltaan, siirretty museoalueellemme ja rakennettu uudestaan, kertoo Saarinen valtavasta urakasta.
Vapaaehtoisvoimin toimivan kotiseutuyhdistyksen tarkoitus on pitää yllä arvokasta kulttuuriperintöä ja vaalia Nousiaisten historiaa.
– Vanhan kulttuurin säilyttäminen ei ole itsestäänselvyys, joten sen eteen pitää tehdä kovasti töitä.
Toiminta alkoi jo 1950-luvulla
Vaikka Nousiaisten Kotiseutuyhdistys on perustettu vuonna 1966, toiminta on aloitettu jo 1950-luvulla.
– Aktiiviset nousiaislaiset, jotka olivat kiinnostuneita historiastamme, alkoivat 1950-luvulla kerätä museoesineitä vanhaan pappilaan. Pikkuhiljaa toiminta laajeni, ja Topoistentien alue saatiin kunnalta yhdistyksen käyttöön. Silloin alkoi myös rakennusten siirtäminen museoalueeksi muutetulle tontille, kertoo Juha Saarinen yhdistyksen historiasta.
Aluksi kerättävät esineet olivat pieniä, sillä säilytystila oli rajallinen. Yhdistys käyttää vanhan pappilan tiloja edelleen joidenkin pienesineiden säilytykseen.
– Meillehän tarjotaan paljon vanhoja esineitä, mutta emme voi ottaa vastaan kuin tietyltä historian ajanjaksolta olevia, pieniä esineitä. Säilytystilaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi, ja haluamme keskittyä 1920–1930-lukujen talonpoikaishistoriaan, selittää Saarinen.
Yhteistyötä oppilaitosten kanssa
Vaikka toiminta kotiseutuyhdistyksessä on täysin vapaaehtoisvoimin tehtävää, ovat yhdistysaktiivit saaneet apua muun muassa Turun Ammattiopistosäätiöltä.
– Turun Ammattiopistosäätiön opiskelijat olivat apunamme viime kesänä, kun he maalasivat tilan päärakennuksen, kertoo Saarinen.
Päärakennus onkin yhdistyksen puheenjohtajalle erittäin tuttu rakennus.
– Asuintalo on meidän sukumme vanha kotitalo. Olin 10-vuotias ja asuin samalla tontilla olleessa talossa, kun museotilan päärakennus purettiin ja kuljetettiin museoalueelle, muistelee Saarinen.
Talon purku tuokin Saariselle muistoja mieleen siitä, miten vielä muutama kymmenen vuotta sitten talkootyöt hoituivat.
– Purkutalkoissa oli kyläkunnittain väkeä. Yhtenä päivänä talkoissa oli yhden kylän miehet ja seuraavana jonkun toisen kylän väki. Nykypäivänä tuollaisen talkooväen kasaan saaminen on täysin mahdotonta, puistelee Saarinen päätään.
Kun talkooväkeä ei ole entiseen tapaan tarjolla, onkin yhteistyö oppilaitosten kanssa erittäin arvokasta.
– Meillä on tavoitteena jatkaa yhteistyötä Ammattiopistosäätiön kanssa. Päärakennuksen maalaus sujui hienosti, ja tulevan kesän projektina meillä on vanhan ”Pokkalan torpan” pärekaton uusiminen. Toiveena on, että Ammattiopistosäätiön opiskelijat tulisivat taas auttamaan meitä, kertoo Saarinen.
Marko Vuosjoki
