Varsinaissuomalaiset asuntolainan hakijat ovat yleensä järkeviä, eikä ylimitoitettuja lainoja juurikaan haeta.
TALOUS. Suurin osa varsinaissuomalaisista asuntolainan hakijoista ymmärtää taloudelliset realiteetit, eikä hae ylisuuria lainoja hankkiakseen miljoona-asuntoja. Hakijat saavat mahdollisen lainan lisäksi myös laajan kattauksen taloudellisia palveluita, sillä pankkien kanssa käydään perusteellinen dialogi lainahakemuksesta keskustellessa.
– Ihmiset ovat jo pitkään olleet järkeviä asuntolainahakemustensa kanssa, kertoo Nousiaisten-Mynämäen Osuuspankin toimitusjohtaja Lasse Vehviläinen.
Vehviläinen kertoo, että harvat asuntolainahakemukset ovat täydellisen ylimitoitettuja.
– Selvästi suurin osa lainahakijoista osaa suhteuttaa asuntohaaveensa taloudelliseen tilanteeseensa.
Toki joskus lopullinen laina täsmentyy neuvottelujen myötä pienemmäksi kuin lähtötilanteessa, mutta harvemmin enää haetaan tulotasoon nähden aivan ylisuurta asuntolainaa. Ylivelkaantumistilanteissahan on useimmiten kyse hallitsemattomasta kulutuskäyttäytymisestä, jota ylläpidetään esimerkiksi muiden kuin perinteisten pankkien myöntämillä pikalainoilla.
– Meidän ydintoimialueellamme, joita ovat Mynämäki, Nousiainen, Lemu ja Askainen, keskimääräiset asuntolainat ovat 150 000 eurosta 200 000 euroon. Kasvukeskuksissa asunnot ovat luonnollisesti kalliimpia ja sinne merkittävä osa meidänkin asuntorahoituksestamme tänä päivänä suuntautuu, kertoo Vehviläinen.
Perusteellinen talouskatsaus
Kun hakija on lähettänyt hakemuksensa pankkiin – yleensä verkko- tai mobiilipankin kautta – asiakas kutsutaan pankkiin, jossa käydään perusteellinen dialogi, minkä tarkoituksena on löytää paras mahdollinen vaihtoehto pankin asiakkaalle.
– Käymme asiakkaiden kanssa perusteellisen keskustelun, jossa käydään läpi paljon muitakin asioita kuin pelkästään haettavan lainan suuruus. On molempien, sekä asiakkaan että pankin etu, että asiakkaan lainanhoitokyky kartoitetaan ja laina mitoitetaan järkevästi. Se ei ole järkevää, että kuukausittainen lainanlyhennys vie asiakkaan taloudellisen tilanteen riskirajoille, kertoo Vehviläinen.
Lainanhoitokyvyn lisäksi kartoitetaan muun muassa asiakkaan mahdollisuus säännölliseen säästämiseen – esimerkiksi helpot rahastot ovat suosittuja säästämisen työkaluja. Niinikään käydään läpi muun muassa suojautuminen korkojen nousun sekä työttömyyden ja sairauden varalta.
– Korkosuojausta suositellaan vahvasti, sillä jos – ja kun – tällä hetkellä erittäin alhaiset korot jossain vaiheessa nousevat, lainanmaksu voi aiheuttaa taloudellisia ongelmia, jos korkosuojausta ei ole. Sitäpaitsi markkinatilanteen vuoksi korkosuojaukset ovat tällä hetkellä todella edullisia, muistuttaa Vehviläinen.
Reaalivakuudet vahvimpia
Lainanmaksukyvyn lisäksi vaaditaan luonnollisesti riittäviä vakuuksia. 1990-luvun hulluina vuosina henkilötakaus oli riittävä, mutta niistä koitui monelle taloudellisia katastrofeja. Nykyään jo sääntelynkin takia haetaan reaalivakuuksia.
– Ensisijaisena vakuutena lainalle on tietenkin ostettava kohde. Ostettavan talon tai asunnon arvosta hyväksytään tyypillisesti 70 prosenttia vakuusarvoksi. Lopulle summalle haetaan muita reaalivakuuksia, kertoo Vehviläinen.
Pienehköjä lainan osuuksia voidaan toki edelleen kattaa henkilötakauksilla.
Lainasummankin maksimimäärä on säädelty.
– Lainakattosääntelyn johdosta ensiasunnon ostaja voi saada lainaa 95 prosenttia ostettavan kohteen käyvästä arvosta, muille maksimi on 85 prosenttia. Loppuosa on katettava joko säästöillä tai muilla reaalivakuuksilla. Tätäkin silmällä pitäen me autamme asiakkaitamme löytämään sopivan säästämismuodon.
OP Mynämäki-Nousiainen myönsi asuntoluottoja viime vuonna yhteensä 476.
Marko Vuosjoki
