Joogaan yhdistetään helposti mystisiä asioita ja itämaisia uskontoja, mutta modernissa joogassa on kyse harjoituksesta, joka aktivoi parasympaattista hermostoamme. Eli ihan siis tieteellisesti tutkitusta jutusta on kyse.
TERVEYS. Kun noin viisi vuotta sitten Satu Ajanko osallistui uteliaisuuttaan, pyydettynä, ensimmäiselle joogatunnille, hän ajatteli hetken, että mitä ihmettä hän on tekemässä.
Kunnes sitten joogatunnin jälkeen hän tunnisti itsessään hyvän olon ja rentoutuneisuuden, joka kiireiselle yrittäjälle kesken ruuhkavuosien oli jo unohtunut olotila.
– Olen aina ollut liikunnallinen ja kävin paljon muun muassa kuntosalilla lihashuoltoa suorittamassa. Tosiasia on kuitenkin se, että elämme hyvin suorituskeskeistä aikaa ja itsekin olin tässä oravanpyörässä vahvasti mukana tajuamatta, kuinka ihminen on henkisten ja fyysisten rakennusaineiden kokonaisuus, Ajanko sanoo.
– Suoritin liikuntaakin. Niin ja niin monta toistoa painoilla piti tehdä, jotta pysyi laaditussa ohjelmassa. Elimistö oli ylivirittynyt sekä töissä, harrastuksissa että kotona.
– Se ensimmäinen joogatunti, johon osallistuin, oli käänteentekevä omalla kohdallani.
Ajanko kertoo, miten hänen tiedonhalunsa joogaa kohtaan alkoi kasvaa itsestään.
– Etsin netistä joogakoulutuksia ja hain joogaopettajakoulutukseen, joka on syvempi kuin pelkästään joogaohjaajan koulutus.
RYT200-joogaopettajien koulutusta myös valvotaan, että koulutus täyttäisi asetetut kriteerit.
– Jotain joogan vaikutuksesta ihmismieleen kertoo sekin, että opiskelijaryhmässämme oli muun muassa yksi psykologi. Hän kertoi ohjanneensa monia stressaantuneita asiakkaitaan joogatunneille ja hän oli päättänyt opiskella joogaopettajaksi, jotta voi yhdistää sen omaan psykologin työhönsä, Ajanko kertoo.
Moderni jooga
Viime syyskuusta lähtien Ajanko on tarjonnut joogatunteja Uudenkaupungin Koulukadulla omassa joogastudiossaan. Vaikka se on ryhmässä tapahtuvaa, hän painottaa, että liikkeet, sanskritinkielellä asanat, tapahtuvat jokaisen osallistujan oman hengityksen tahdissa.
– Kyseessä ei ole siis ryhmäliikuntatunti, vaan tunti itselle. Hengityksen tahtiin tapahtuva liikkuminen aktivoi meidän parasympaattista hermostoa, joka on ihmisellä yleensä aktiivisimmillaan levossa, kuten unessa tai ruokaa sulateltaessa.
Tällöin sydämen syke hidastuu, hengitystiheys pienenee ja ruoansulatuselimistön toiminta vilkastuu.
– Eli ihan tieteellisesti todistetusta fysiologisesta toiminnasta on kyse, Ajanko painottaa.
Hän kertookin, miten tuhansia vuosia harjoitetun joogan merkitys on muuttunut sen historian aikana.
– Asanat, eli liikkeet tulivat mukaan joogaan vasta noin sata vuotta sitten länsimaisen ja intialaisen kulttuurin vuorovaikutuksesta.
Ajanko opettaa kehon ja mielen joogaa, joka ei ole osa jotain uskonnollista suuntausta, vaan ihan länsimaisen, kiireisen ihmisen tapa rentoutua ja tyhjentää mielensä, aivan kuin tunnetuissa mindfulness-harjoituksissa.
Satya-joogastudion opettaja ohjaa niin alkeiskursseja kuin erilaisia joogatuntejakin.
– Joogatunti alkaa alkurentoutuksella, sitten on joogan vuoro ja tunti päättyy rentoutumiseen, eli savasanaan, kuolleen miehen asentoon.
Ajanko kiteyttää joogan seuraavaan lauseeseen:
– Jokainen meistä tarvitsee omaa aikaa, läsnäoloa ja pysähtymistä kiireisessä arjessa. Unohtaa kaikki suorittaminen, unohtaa huominen, tuleva. Pysähtyä hetkeen, hetkeen miltä tuntuu olla juuri tässä ja nyt. Olla kiitollinen siitä hetkestä. Muistaa, että kuka meistä pitää huolen, ellemme me itse.
Rainer Tähtinen
