Väestörakenteen tilastojen valossa Varissuolla pitäisi olla paljon enemmän ongelmia kuin siellä todellisuudessa on. Yksi selittävä tekijä rauhoittuneelle ilmapiirille on lähiön keskellä tukevasti seisova Turun normaalikoulu, joka tekee hyvää työtä sekä kotouttajana että koulumaailman edelläkävijänä. Johtava rehtori Veli-Matti Hakanen kertoo, miten tuo temppu on tehty.
TURKU. Varissuolla sijaitsevan Turun normaalikoulun johtava rehtori Veli-Matti Hakanen jäi eläkkeelle 1. joulukuuta. Hänen viimeisenä työpäivänään oppilaat olivat tehneet rehtorilleen kunniakujan tätä esittävistä maalauksista, joista Hakanen oli hyvin otettu. Lisäksi häntä kävivät onnittelemassa monet pakalliset ja valtakunnalliset yhteistyötahot.
– Oli kiva vastaanotto. Mukavaa, että on tällaisia lähtemisriittejä. Nyt vaihdetaan sitten seuraavaan elämänvaiheeseen, eli jatkossa olen nuori eläkeläinen. Iso muutos on edessä. Työtä olen tykännyt aina tehdä, joten ei tästä ihan yksinkertaista ole irtaantua. Nyt pitää miettiä, mitä sitä sitten isona tekisi, hän toteaa hymyillen.
Hakanen ehti tehdä Normaalikoulussa 39 vuoden työuran – kolmessa eri tehtävässä. Ensimmäiset 13 vuotta hän oli opettajana, seuraavat 13 vuotta alakoulun rehtorina ja viimeiset 13 vuotta johtavana rehtorina. Nyt johtavan rehtorin töitä hoitaa Vesa Valkila.
Työ jatkuu edelleen kuitenkin koulutuspolitiikan parissa.
– Olen ollut valtakunnan rehtoriverkoston puheenjohtaja koko yliopistouudistuksen ajan, mikä työmäärältään vastaa puolipäivätyötä, vaikka onkin harrastus, hän kertoo. Hallitustyöskentely jatkuu edelleen eläkepäivien alkamisesta huolimatta.
Ja nyt on aikaa myös monelle muulle tärkeälle asialle.
– Ainakin matkailua, mökkeilyä ja lastenlasten kanssa oloa on luvassa, Hakanen sanoo.
20 vuotta opintoja takana
Hakanen ehti olla yliopistossa kirjoilla oleva opiskelija 20 vuotta.
– Tässä työssä on pitänyt pysyä ajan hermolla ja saada uusia virikkeitä. Johtavan rehtorin katse pitää olla koko ajan viiden vuoden päässä. Siellä on monia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, hän kommentoi.
Jos nyt pitäisi ennustaa viiden vuoden päähän, mitä siellä olisi?
– Älykäs arkiteknologia haastaa pedagogiset käytännöt. Esimerkiksi ohjelmoitua opetusta olisi jo nyt paljon mahdollisuuksia käyttää. Jatkossa pohditaan entistä enemmän, mikä merkitys on lukemisella ja kirjoittamisella, kun erilaiset käännösohjelmat ja puheohjaus yleistyvät ja yhteiskunta kuvallistuu koko ajan. Futurologit ennustavat, että olemme nyt modernin ajan suurimman muutosaallon alussa, hän vastaa.
Myös koulun tehtävä muuttuu koko ajan.
– Koulu on menettänyt tietomonopolinsa. Ennen opettaja tiesi asiat ja kertoi ne eteenpäin oppilaille. Nyt tiedon määrä on räjähtänyt. Yksikään opettaja ei voi tietää enempää kuin älypuhelin. Sen takia pikkutiedon opettaminen vähenee, mutta kasvattajan roolia tietokone ei koskaan voi viedä, Hakanen selittää.
Sen sijaan, että oppilaille vain tarjoillaan tietoa, heitä opetetaan jäsentämään sitä ja suhtautumaan kriittisesti erilaisiin tietolähteisiin.
– Isossa tietomäärässä navigointi on tulevaisuuden haaste. Nyt eletään trumppilaisessa maailmassa, jossa tarpeeksi kauan väittämällä asioista tulee totta, Hakanen kritisoi.
Lisäksi koululla on sosiaalisesti tärkeä tehtävä.
– Ihminen kasvaa ihmiseksi vain muiden ihmisten parissa. Ja sosiaalisia taitoja opitaan vain sosiaalisessa ympäristössä. Koulu heijastaa yhteiskuntaa, Hakanen toteaa.
Muutos on pysyvä olotila
Turun normaalikoulussa opetetaan kahdella tasolla. Opettajilla on vastuullaan paitsi oppilaat myös opettajiksi kouluttautuvat aikuiset. Koulussa on oppilaita 650 ja lisäksi sen läpi kulkee vuodessa 300 aikuista opiskelijaa.
– Koulu on osa yliopisto-organisaatiota ja siksi kaikki täällä perustuu tutkimukseen eikä vaikka siihen, että näin on aina tehty, selittää Hakanen.
Hän itse on tehnyt muun muassa sellaisen tutkimuksen, jossa opetettiin kolme vuotta ilman oppikirjoja.
– Täällä saadaan elää 20 vuotta etuajassa. Toisaalta muutos on meille pysyvä olotila. Tämä on hyvä koulu keskivertolapselle, mutta jos on sellainen lapsi, jonka pitää vähän saada testata jokaista uutta aikuista, niin tämä on ihan kamala koulu, Hakanen toteaa ykskantaan.
Maailma tuli ovesta sisään
Kun Hakanen aloitti opettajana normaalikoulussa, vain kolme lasta puhui äidinkielenään muuta kuin suomea. Nyt muunkielisten määrä on jo 65 %.
– Viimeisen 20 vuoden aikana meille on tullut maailma ovesta sisään. Nyt talossa on 42 eri kansallisuutta. Eri kulttuurit ovat rikastaneet paljon meidän toimintaamme, rehtori sanoo.
Suurimmille kieliryhmille on opetusta omalla äidinkielellä, mutta kaikille ei.
– Se täytyy huomioida opetuksessakin. Joskus lapsi on älyllisesti lahjakas, mutta suomen kielen taito on niin heikko, että koulumenestys kärsii. Silloin pitää osata luoda yksilöllisiä oppimispolkuja, rehtori selittää.
Kouluun palkataankin vain sellaisia opettajia, jotka pystyvät opettamaan vähintään suomeksi ja englanniksi. Kattavan opetuskielivalikoiman vuoksi osa oppilaista tulee kouluun kaukaakin.
Janica Vilen
