KOLUMNI. Raision kaupunginhallitus päätti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut 7. lokakuuta. Raision YT:t uutisoitiin erittäin negatiiviseen sävyyn. Haluttiin hakea se rumin kuva, mitä voi löytää. Maalattiin, että säästöt tulevat iskemään pahiten henkilöstöön ja palveluihin!? Henkilöstö on elänyt säästöpaineessa jo vuosia ja nyt vääränlainen lietsonta ei auta tilannetta.
Kaupunginhallituksessa henki on ollut täysin päinvastainen uutisointiin nähden. Organisaatiomuutoksessa on tarkoitus kehittää ja sitä kautta säästää, ei irtisanoa tai lomauttaa. Nyt on annettava rauha henkilöstölle yhteistoiminnalla kehittää palveluita niin, että löydämme yhdessä henkilöstön oivallusten, automaation, robotisaation ja tekoälyn tuomat helpotukset työhön ja talouteen.
Kataisen ja Sipilän hallitusten leikkausten jälkeen on ollut raastavaa etsiä ratkaisuja, joilla tulos pysyisi plussalla. Katainen leikkasi brutaalisti suoraan valtionosuusprosenttia pienentämällä, joka on kaikille yhtäläinen toimi, ikään kuin eroja kunnissa ei olisi. Sipilä leikkasi ikävän koukun kautta väittäen vielä, että leikkauksia ei ole tehty. Tämä tapahtui indeksijäädytysten kautta. Oman vaikutuksen soppaan on tuonut tulorekisteri ja sen tuomat ongelmat verotuloihin. Missä on se kuuluisa yhteistoiminta, jolla Suomi on niin monta kertaa nostettu suosta?
Ikävää kaupungin kannalta on, että tällaisessa paineessa hyvin hoidettu toiminta esimerkiksi sote-puolella ei tule esille, kun samaan aikaan palveluiden tarve kasvaa räjähdysmäisesti.
Ongelma on talouden osalta yksinkertainen. Tulot eivät riitä menoihin. Nyt on kuitenkin muistettava, että tämä ei ole henkilöstön syy. Suomessa eläköitymisen takia tilanne on se, että vuonna 2035 kaikkien pitäisi olla kunnalla töissä. Kenenkään ei tarvitse pelätä työn loppumista. Nyt pitää keskittyä kehittämiseen ja tukea sitä. Muutoksessa johtamisen pitää olla kannustavaa ja henkilöstölle pitää antaa vastuuta kehittämisestä.
Kuntalaissa yhteistoiminta on määritetty seuraavasti.
”Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua.”
Toivoisin, että tämän kappaleen sisällön kaikki ymmärtäisi ja yrittäisi tukea sitä kaikin keinon. Se on yhteistoiminnalla kehittämisen alun edellytys.
Janne Laulumaa, sd.
Raision kaupunginvaltuuston pj.
