KOLUMNI. Jos haluat tuntea edessä olevan tien, kysy niiltä, jotka palaavat takaisin. Näin meitä opastaa vanha kiinalainen sananlasku. Palaajilta voi kysellä ja ottaa oppia siitä, mikä onnistui ja mikä meni pieleen. Palaajat saattavat myös kertoa, että matka kannattaa jostakin syystä jättää kokonaan tekemättä ja että he ovat päättäneet valita kokonaan toisen reitin. Entä, jos palaajia ei ole, mitä silloin tulisi ajatella niistä, jotka ovat päättäneet pysyä määränpäässään? Onko perillä hyvä olla?
Juuri tämänkaltaiset tienhaarat ovat tuttuja kuntapäättäjälle. On valittava kahdesta vaihtoehdosta, kumpaa tietä lähdetään kulkemaan. Tietysti on myös se vaihtoehto, että eteenpäin liikkuminen pelottaa ja päätetään pysyä tiukasti lähtöruudussa. Jos miettii liian kauan, kumpaan suuntaan seuraavan askeleen ottaa, huomaa ennen pitkään seisovansa yhdellä jalalla.
SIHY-hankkeen kanssa olemme olleet useita kertoja tienhaarassa. Palaajia ei matkalla ole ollut, sillä esimerkiksi Kuopion kaupunki on toteuttanut jo kahdeksan elinkaarihanketta. On hyvä, että kuntalaiset ovat olleet aktiivisia ja kriittisiä SIHY-hankkeen suhteen, sillä vain siten päättäjä joutuu punnitsemaan oman mielipiteensä. Tiedon lisääntyessä matkan varrella mielipide on saattanut muuttua, joskus jopa useaan kertaan.
Mitä tulee SIHY-hankkeeseen, olin aluksi sitä vastaan. En pidä siitä, että kaikki rakennetaan yhteen. Minä olisin alun alkaen halunnut uimahallin ja koulukeskuksen erikseen, molemmat omana hankkeenaan ja vielä jopa arkkitehtuurikilpailuna. Edustan näkemystä, että kun kaupunkimme rakentaa jotakin, siihen kannattaisi kunnolla satsata ja luoda jotakin ainutlaatuista, mitä ei ole muualla. Tämä ei kuitenkaan sopinut muille. Demokratiassa enemmistö päättää, niin se menee. Päätimme siis valtuustossa rakentaa edullisesti kaikki yhteen.
Elinkaarirakentajia en ole paluumatkalla tavannut, mutta sen sijaan olen tavannut useiden eri kuntien päättäjiä, jotka ovat tuhlanneet miljoonia veroeuroja vanhojen rakennuksien perusparannuksiin ja ovat loppujen lopuksi päätyneet purkamaan nuo miljoonilla korjatut rakennukset ja rakentamaan kokonaan uudet niiden tilalle. He ovat olleet pettyneitä tehtyihin valintoihin ja ovat päättäneet valita uuden reitin.
Vaikeita päätöksiä siirretään tai vältellään usein väittämällä, että meillä ei ole riittävästi tietoa. Paljonko on riittävästi tietoa? Jos valitsisimme puolison sen perusteella, että olemme täysin varmoja siitä, että valintamme on oikea, kukaan ei menisi koskaan naimisiin. Päättäjät tekevät päätöksensä sen tiedon perusteella, joka heillä on – eri valtuutetuilla sitä on hyvin erilainen määrä.
Vaarallisimpia ihmisiä ovat ne, jotka luulevat olevansa oikeassa ja useimmiten väärässä olijat ovat heille pahoja ihmisiä. Aina on olemassa jokin toinen vaihtoehto, me vain emme näe sitä, koska olemme lukinneet oman mielipiteemme niin vahvasti.
Jaana Vasama, sd.
Ugin kaupunginvaltuuston pj.
