Turun Raunistulaan on suunnitteilla monenlaista lisärakentamista. Paikallinen asuinkiinteistöyhdistys on huolissaan alueen infran ja palvelurakenteen kestävyydestä.
TURKU. Raunistula on rakentunut 1870-luvulla silloisen Maarian kuntaan, jossa ei Turun rakennussäädöksistä tarvinnut murehtia. Rakennuskantaa on edelleen paljon 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Asemakaava Raunistulaan on laadittu vuonna 1916, mutta ruutukaavaa ei koskaan tullut. Se tekee alueesta erityisen tämän päivän kulkijan näkökulmasta: Talot osoittavat milloin mihinkin suuntaan ja tiet poukkoilevat niiden välissä yllätyksellisesti.
– Ja tällaisena me toivomme alueen säilyvän, toteaa Raunistulan asuinkiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Sami Karimaa.
– Täällä saa elellä ihan rauhassa kaupungin melulta, mutta kuitenkin keskustaan on vain 15 minuutin kävelymatka, hän kehuu.
Karimaa on asunut perheineen Raunistulassa 13 vuotta. Hän liittyi asuinkiinteistöyhdistykseen melkein heti muuttonsa jälkeen ja nyt hän on ollut puheenjohtajakin jo useamman vuoden.
– Otamme kantaa jokaiseen kaavaan, joka koskee meidän yhdistyksen aluetta. Tähän kuuluu Raunistulan lisäksi Kastu, Vätti ja Lonttinen, puheenjohtaja kertoo.
– Lisäksi ajamme alueen etua ja vuokraamme asukkaille monenlaisia laitteita ja tarvikkeita, kuten peräkärryä ja oksasilppuria. Olemme aina keväällä mukana myös kaupunginosaviikoissa, hän jatkaa.
Turun kaupunki perusti alueelle Raunistulan koulun ja Pohjolan raitiotien vuonna 1932 ja lopulta Raunistula liitettiin Turkuun vuonna 1944.
– Toisen maailmansodan jälkeen Raunistulan tonteista lohkottiin pieniä tontteja sodasta palaaville. Siksi täällä on niin pienet tontit, selittää Karimaa.
Idyllistä iloa useammille?
Karimaa ja asuinkiinteistöyhdistyksen muu väki on huolissaan nykyisistä kaavoitushankkeista. Raunistulaan on nimittäin suunnitteilla kerrostaloasumista.
– Raunistula on niin idyllinen, että tänne halutaan enemmän ihmisiä nauttimaan siitä. Mutta samalla kaadetaan puut ja tukitaan liikenne ja päästäänkin siitä idyllistä eroon. Täällä on niin vanha infra, ettei se kestä sellaista lisärakentamista, jota tänne suunnitellaan. Eikä täällä ole sellaisille asukasmäärille palveluitakaan. Meillähän on postikin Länsikeskuksessa ja terveysasema Runosmäessä. Ja pysäköinti on haasteellista jo nyt, Karimaa kertoo.
Uusi silta ja päiväkoti
Tulevaa kerrostaloasutusta silmällä pitäen Raunistulaan on suunniteltu junaradan ylittävää kevyenliikenteen siltaa. Yhdistys on ottanut asiaan kantaa ja toivoo, että uusi silta rakennettaisiin nykyisen sillan välittömään läheisyyteen, jotta arvokas Aurajokimaisema säilyisi mahdollisimman ennallaan. Lisäksi asuinkiinteistöyhdistys toivoisi Barkerin alueelle uutta kauppaa.
Uutta päiväkotiakin kaavaillaan.
– Lasten seimi Virusmäentiellä lopetti viime vuonna toimintansa. Se oli Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut päiväkoti. Sota-aikana se toimi myös lastensairaalana, Karimaa kertoo.
Vanhoja taloja purettu paljon
Vanhimpia taloja on jouduttu purkamaan paljon, mutta muutamia helmiä on edelleen pystyssä.
Osoitteessa Virusmäentie 6 olevan asuinrakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta. Virusmäentie 9, jossa toimii Kortteliravintola Navetta ja Konsan Kartano, taas on rakennettu 1880-luvulla. Konsan kartanon viihtyisällä sisäpihalla järjestetään muun muassa sadonkorjuujuhlia ja kesäteatteria.
Raunistulan paraatipaikalla sijaitseva Tarmon talo taas on rakennettu Työväentaloksi vuonna 1902. Sen on suunnitellut rakennusmestari Numminen. Aikanaan talossa oli teatteritoimintaa, mutta nykyisin sitä vuokrataan juhlatilaksi. Lisäksi se toimii Turun Nuorten Kotkien lasten ja nuorten toimitalona.
Maitoa ja dynamiittia!
Virusmäentien varrella olevien talojen alakerroissa oli aikanaan kauppoja. Yhden kaupan ikkunassa oli mainosteksti: maitoa ja dynamiittia. Se kertoo Karimaan mukaan Raunistulan hengestä paljon.
– Sanotaan, että täältä sai joko pimeän pullon tai puukosta. Täällä eivät poliisit juuri käyneet, vaan ongelmat ratkottiin sisäisesti. Omille asukkailleen Raunistula on aina ollut rauhallinen ja turvallinen paikka, mutta ulkopuolisille se oli aikanaan vaarallinen. Nyt se on tietysti turvallinen ihan kaikille, Karimaa kertoilee.
Suomen vanhin asukasyhdistys
Raunistulan asuinkiinteistöyhdistys on perustettu jo vuonna 1902, mikä tekee siitä Suomen vanhimman laatuaan. Jäseniä yhdistyksessä on noin 300, mutta lisääkin kaivataan.
– Erityisesti kaipaamme nuoria jäseniä. Jäsenistön keski-ikä alkaa olla lähempänä kuuttakymppiä. Se johtuu siitä, että Raunistulassa on hyvin vähän vuokrataloja. Ja ne asunnot, jotka on vuokralla, on vuokrattu pääsääntöisesti opiskelijoille, Karimaa selittää.
Janica Vilen
