Mielipide: Maksetaan maanviljelijöille ilmastotoimista

MIELIPIDE. Keskilämpötilojen nousu asettaa kotimaiselle ruuantuotannolle monimutkaisen haasteen, johon voi reagoida kahdella tavalla: seurata perästä ja sopeutua pakon edessä, tai muuttaa koko maataloutta ministeriön linjauksista tilatasolle saakka etulinjassa.

Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet yhdistää maatalous ilmastonmuutoksen torjumiseen. Maanviljelyn ilmasto- ja vesistövaikutuksista puhutaan paljon. Kysymys 2020-luvulla on, jatkammeko tätä keskustelua vai otammeko tilalle näkökulman siitä, kuinka maatalous nousee ilmastonmuutoksen torjumisessa esitaistelijoiden joukkoon.

Maataloustukia on perusteltu kauan omavaraisuudella, kuluttajahintojen vaihtelujen tasaamisella, maatalouden kannattavuudella sekä maaseudun asuttuna pitämisellä. Nämä eivät voi olla 2020-luvulla enää perusteita maataloustuille. Tulevina vuosina tarvitsemme pelloille kasvipeitettä, joka sitoo hiiltä ilmakehästä sekä viljelymenetelmiä, jotka palauttavat humuspitoisuutta. Tiloilla pitää siirtyä laajamittaisesti suljettuun ravinnekiertoon ja monipuoliseen viljelykiertoon.

Tukea pitää ohjata hiilensidontaan ja monimuotoisuuden kannalta vahvoihin viljelymenetelmiin. Luomuviljeltyä pinta-alaa tulisi lisätä voimakkaasti ja jatkossa luomutukea tulee varata kaikille luomuun siirtyville tiloille. Luomuun ja uusiin kasvipohjaisiin jalosteisiin satsaamalla maatalouteen saadaan korkeamman lisäarvon tuotteita, mikä auttaa viljelijöitä tilojen kannattavuuden nostamisessa.

Maatalouden tukia pitää muuttaa, koska ilmastoteot eivät saa olla viljelijän hyväntahtoisuuden varassa. Suomessa on runsaasti viljelijöitä, jotka kehittävät lohkotasolla toimintaansa ilmaston ja vesistöjen kannalta kestäväksi. Siitä yhteiskunnan pitäisi maksaa.

Hiiltä on ilmakehässä jo nyt niin paljon, etteivät uusia päästöjä vähentävät toimenpiteet enää riitä. Hiilen sitomiseen pystyy suuressa mittakaavassa vain maatalous. Kotimainen maatalous ei pelastu kasvavilla satovahinkokorvauksilla vaan uudistuksilla, joiden tavoitteena on kestävä ruoantuotanto ja monimuotoiset tilat.

Niina Ratilainen (vihr.)

eduskuntavaaliehdokas