Raisiossa 18 vuotta kirkkoherrana toimineella Pertti Ruotsalolla on tänään viimeinen työpäivä. Eläkkeelle lähtöä on juhlittu seurakunnassa viime sunnuntaista asti monin eri tavoin. Lähtösaarnassaan hän kuitenkin jo totesi, ettei oikeastaan ole lähdössä mihinkään. Työ Raision seurakunnassa jatkuu, tästä lähtien vapaaehtoistyön puolella.
Pertti Ruotsalo
– Syntynyt Turussa vuonna 1953.
– Valmistui teologian maisteriksi Åbo Akademista vuonna 1976.
– Aloitti pappina Porissa.
– Siirtyi Raisioon kappalaiseksi vuonna 1982.
– Oli välillä Ruotsissa Göteborgissa pappina vuosina 1987–1989.
– Valittiin Raision kirkkoherraksi vuonna 2000.
– Perheeseen kuuluu puoliso, kaksi lasta ja neljä lastenlasta.
RAISIO. Raision kirkkoherra Pertti Ruotsalo syntyi pyhäinmiestenpäivänä vuonna 1953. Papiksi hänet on vihitty 1976. Pitkän uransa aikana hän on ehtinyt nähdä kaikenlaista. Pyhäinmiestenpäivä on muuttunut pyhäinpäiväksi, naisista on tullut pappeja, sateenkaariväki on mullistanut kirkon ja yhteiskunnan välisen keskustelun ja seurakuntatyö on saanut kosolti uusia muotoja.
Vaikka kirkkoherra jää nyt eläkkeelle ja luopuu Raision seurakunnan hallinnollisesta vastuusta, seurakuntalaisten elämästä hän ei katoa mihinkään.
– Asun edelleen Raisiossa ja aion toimia ahkerasti seurakunnan vapaaehtoisena. En ehkä sukkia lähde kutomaan, mutta olen ilmoittautunut meidän Myllyn toimipisteeseen päivystäjäksi ja jatkan miesten jutturyhmän vetämistä. Ja voihan se olla että Sari [uusi kirkkoherra Sari Lehti] joskus antaa minulle vielä saarnavuoronkin, Ruotsalo pohtii.
Kesällä Ruotsalo palaveerasi Suomessa vierailleen piispan Munib Younanin kanssa. Kun Ruotsalo kysyi, miten eläkepäivät sujuvat, piispa oli vastannut: Out of office, not of mission.
– Samaa voisin minäkin nyt sanoa. Poissa toimistolta, mutta tehtävä jatkuu. Läksiäiskahveillakin tuli juuri vastaan tuttu perhe, johon odotetaan perheenlisäystä. Ilman muuta minua voi edelleen pyytää kastamaan tai vihkimään, Ruotsalo lupaa.
Myllyn toimipisteen suhteen hänellä on uusiakin suunnitelmia.
– Ajattelin ehdottaa, että voisin vetää siellä jonkinlaisia keskustelutunteja. Joel Hallikainen ja Raision kaupunginjohtaja ovat jo lupautuneet vieraikseni ja ehkä minä piispankin saisin sinne jutustelemaan, Ruotsalo vihjaa.
Harrastuksia ja luottamustoimia
Ruotsalo valittiin toukokuussa Hirvensalon ekumeenisen taidekappelin hallitukseen. Se työ alkaa syksyllä. Lisäksi hänelle jää jatkossa enemmän aikaa valokuvata ja heittää uistinta.
– Meillä on Rymättylässä kesämökki. Ennen siellä saattoi saada hauen kerran viikossa kaislikon reunasta, mutta nykyään saalista tulee harvemmin. Oma ruuanlaittotaitoni on nolla enkä aio ruveta eläkkeelläkään opettelemaan, mutta vaimo voi välillä laittaa kalasopan. Enemmänkin kalastuksessa kuitenkin viehättää se, että sais hauen kuin söis hauen. Melkein aina päästän kalat takaisin veteen, hän kertoo.
Temppeliherrain ritarikunta työllistää
Eniten Ruotsaloa tulee eläkepäivien aikana työllistämään Temppeliherrain ritarikunta, johon hän on kuulunut vuodesta 1994. Kyseessä on kansainvälinen, kristillinen ja ekumeeninen hyväntekeväisyysjärjestö, jonka taloudesta Ruotsalo vastaa. Ritarikunta viettää tänä vuonna 900-vuotisjuhliaan ja niiden tiimoilta Ruotsalo kirjoittaa englanninkielistä rukouskirjaa.
– Jos hanke toteutuu, niin sitten olen eläkepäivinäni julkaissut kirjankin, hän hymyilee.
Ritarikuntaa on joskus verrattu vapaamuurareihin, mutta Ruotsalo näkee tilanteen toisin.
– Se perustettiin vuonna 1118 Jerusalemissa, kun pyhiinvaelluskulttuuri Jerusalemin temppelin alueella alkoi. Kun ihmiset vaelsivat, he tarvitsivat majapaikan, josta sai ruokaa ja laastarin kantapäähän. Maata silloin hallitsevat muslimit hyökkäsivät usein vaeltajien kimppuun ja siksi heille perustettiin turvasaattue. Syntyi Temppeliherrain ritarikunta. He ottivat palveluistaan maksun ja rikastuivat. 1300-luvun alussa Ranskan kuningas oli rahapulassa ja päätti kansallistaa eli ottaa omaan aarrekammioonsa temppeliherrain varat. Ja vuonna 1314 temppeliherrat poltettiin roviolla Pariisissa. Toiminta jatkui kuitenkin maan alla Espanjassa ja Portugalissa, ja temppeliherrat putkahtivat esiin uudelleen 1800-luvulla, Ruotsalo kertoo historiasta.
Tänä päivänä temppeliherroilla on Suomessa 350 jäsentä ja maailmanlaajuisesti 5000. Kansainvälisesti ritarikunnassa on myös naisjäseniä, mutta Suomessa mukaan saavat liittyä vain miehet.
– Seuraava kokous on lokakuussa Belgradissa Serbiassa. Olen nykyään voimallisesti mukana kansainvälisissä kuvioissa, Ruotsalo kertoo.
Tyhjääkin parempi
Kun Ruotsalo vihittiin papiksi, vakituisia virkoja oli hyvin tarjolla.
– Se oli aikaa ennen naispappeutta, kun papeista oli pulaa, Ruotsalo muistelee.
Hän aloitti pappina Porissa, ja tuli sieltä Raisioon kappalaiseksi vuonna 1982.
– Sitten vuonna 2000 Raisioon avautui kirkkoherran paikka ja minä olin ainoa hakija. Moni ajatteli, ettei kannata hakea, kun ei voita kumminkaan. Olin ollut Raisiossa jo pitkään kappalaisena enkä ollut pahemmin möhlinyt. Naantalissa oli samaan aikaan haku auki ja heillä ei ollut omaa hakijaa. Silloin ei voinut hakea kahta virkaa samaan aikaan. Se oli minulle eduksi, sillä moni haki sitten mieluummin Naantaliin, Ruotsalo kertoo.
18 vuotta on nyt vierähtänyt kirkkoherran työhuoneessa. Samaan aikaan Ruotsalo on kuitenkin ehtinyt tehdä muutakin. Hän on toiminut työnsä ohessa myös pappisasessorina ja rovastikunnan seurakuntien yhteistyöstä vastaavana lääninrovastina.
– Kun lääninrovastia valittiin, kaikki rovastikunnan kirkkoherrat saivat äänestää. Minä sain yhtä lukuunottamatta kaikki äänet. Se yksi ääni oli omani. En kehdannut äänestää itseäni, joten äänestin tyhjää. Säännöissä luki niin, että tuomiokapituli nimittää lääninrovastiksi yhden kolmesta eniten ääniä saaneesta. Silloinen Vahdon kirkkoherra sitten totesi, että eiköhän Ruotsalokin sitä tyhjää parempi ole, kirkkoherra muistelee hymyillen.
Maanantaina hän sitten luovutti kuvainnollisesti lääninrovastin kapulan Petri Sirénille, joka sijaistaa parhaillaan Naantalin kirkkoherraa Jani Kairavuota, josta tulee myöhemmin vakituinen lääninrovasti.
Raision seurakunnassa asiat hyvin
Tuomiokapitulin pappisasessorina Ruotsalo toimi vuosina 2010–2016, eli maksimiajan, jonka yksi ihminen voi tehtävää hoitaa. Asessori on mukana piispantarkastuksissa ja valmistelee tuomiokapitulin asioita.
– Kun on asessorina käynyt monessa seurakunnassa, on tullut huomattua, kuinka hyvin asiat Raisiossa ovat. Ei täällä missään rahassa uida, mutta talous on vakaa. Se ei raasta työntekijöiden hermoja. Meillä on paljon mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi Mylly tai lapsityön uusi idea Koppi, joka lähtee kiertämään Raisiossa. Silti meillä on hiippakunnan edullisin veroprosentti, Ruotsalo kehuu.
Jäsenmäärästä Ruotsalo on kuitenkin huolissaan.
– Sen suhteen meillä menee huonommin kuin koskaan. Silloin kun aloitin kirkkoherrana, meillä oli 19 000 jäsentä. Nyt jäsenmäärä on enää 17 000. Uusia seurakuntalaisia ei muuta Raisioon ja vanhoja eroaa. Lisäksi seurakunnan sisällä kuolee enemmän ihmisiä kuin kastetaan. Parhaina vuosina kastoimme 300 lasta; nyt enää 200, Ruotsalo kertoo.
Seurakunnassa on pohdittu pitkään, miten jäsenyyttä voisi tukea.
– Näyttää siltä, että eropiikki tulee aina silloin kun verotiedot tulevat. Syyt ovat ennen kaikkea taloudelliset, Ruotsalo toteaa.
Hän näkee seurakuntatyön muuttuneen vuosien varrella paljon.
– Suurin muutos on seurakuntalaisvastuu. Usein puhutaan vapaaehtoistyöstä ja sitähän se onkin, mutta nimeämällä sen seurakuntalaisvastuuksi, saadaan näkökulma siihen, että seurakuntalaiset kantavat vastuuta seurakuntatyöstä. Siihen satsaamme määrätietoisesti rekrytoimalla, kouluttamalla ja tukemalla meidän vapaaehtoisia. Esimerkiksi Tasalan Kamaria ei olisi ilman vapaaehtoisia, Ruotsalo selittää.
Myös verojen maksaminen liittyy hänen silmissään seurakuntalaisvastuuseen.
– Sen sijaan, että miettii, mitä vastinetta rahoilleen saa seurakunnan toiminnan kautta, pitäisi ajatella, että verojen maksaminen on juuri sitä seurakuntalaisvastuuta. Niiden varojen avulla järjestetään esimerkiksi lapsityötä ja diakoniatyötä, Ruotsalo toteaa.
Sitä seurakuntalaisvastuuta hänkin alkaa nyt kantaa, ja Raision kirkkoherran työhuoneeseen siirtyy huomenna istumaan Sari Lehti.
Janica Vilen
