Raisionjokilaaksossa sijainneet muinaiset asuinpaikat ja polttokenttä- sekä ruumiskalmistot on merkitty Vaskipoluksi nimetylle luontopolulle infotauluin. Pintaa syvemmälle luotaavaa opastusta reitille on saatavilla niin arkeologin vetämänä kuin mobiilioppaana.
RAISIO. Kahden kilometrin mittainen Vaskipolku esittelee Raision rautakaudelle (500 eaa. – 1125/1300 jaa.) ajoittuvia muinaisjäännöksiä. Polun lähtöpaikka ja -opaste sijaitsevat Huhkon kartanolla, mutta reitille pääsee liittymään myös muualta Raisionjokea myötäilevän polun varrelta.
Vaskipolulta löytyvät esimerkiksi Siirin ja Huhkonkallion polttokenttäkalmistot sekä Ihalan koulumäen ruumiskalmisto, joissa jokaisessa on ajalleen tyypillisiä eroavaisuuksia.
– Ruumiskalmisto eroaa polttokenttäkalmistoista eniten juuri hautaustavoiltaan. Ihalan koulumäellä näkyy jo kristinuskon vaikutus, koska siellä ruumiit on haudattu sellaisenaan, kun taas polttokenttäkalmistoilta löytyy pääosin pakanamenoin roviolla palaneita luiden kappaleita, esittelee Raision museon arkeologi Jari Näränen.
Papinkalliolla useampia kulttuurikerroksia
Jari Näräsen mukaan Huhkon kartanolta lähdettäessä ensimmäinen pysähdyspiste löytyy Papinkallio I ja II -kohteista.
– Papinkallio edustaa tuoreinta arkeologista tutkimuskohdetta Raisiossa. Vuonna 2000 alkanut kaivausprojekti päättyi kesällä 2015. Papinkallion muinaisjäännös käsittää kaksi vierekkäistä mäenkumparetta ja niiden välisen alavan alueen, Näränen kertoo.
– Täytyy myöntää, että niinä kahtena kesänä kun kaivoin Papinkallio II:sta, ei tullut aivan selväksi missä käytössä alue on ollut. Kohteen luonteen tunnistaminen on vaikeaa, sillä sen kulttuurikerros on pahoin tuhoutunut 1900-luvun puolivälissä alueella käyskennelleiden hevosten kavioiden alla. Jotkin löydöt viittaavat kuitenkin siihen, että paikalla on voinut sijaita jonkinlainen verstasalue, lisää Näränen.
Selväksi asuinpaikaksi uunien jäännösten ja rakennuksista jäljelle jääneen palaneen saven perusteella havaitussa Papinkallio I:ssä on asuttu vähintään kahdessa vaiheessa.
– Keramiikkalöytöjen perusteella ainakin toinen uuneista ajoittuu 1000–1100 -luvulle jälkeen ajanlaskumme alun, joka merkitsee myöhäisen rautakauden ajanjaksoa. Kaivauksissa löytyi myös rautakauden varhaisinta keramiikkaa, joka ajoittuu sen sijaan esiroomalaiselle rautakaudelle (500 eaa. – 0), Näränen toteaa.
Tuhansia vuosia asutusta Raisionjokilaaksossa
Näräsen mukaan Raision muinaisjäännöksistä kansallisesti merkittävimmän eli Ihalan Mullin eduspellon asutus on jatkunut samalla paikalla vuosituhansien ajan.
– Turun yliopiston arkeologian oppiaineen suorittamissa ja Raision kaupungin rahoittamissa kaivauksissa vuosina 1994–1996 paikka tutkittiin koko laajuudessaan. Mullin eduspellon rakennusjäänteiden ikää tutkittaessa radiohiiliajoituksella selvisi, että asutusta on jatkunut rautakauden lopulta varhaiselle keskiajalle saakka, Näränen sanoo.
Kaikilla Vaskipolun muinaisjäännöskohteilla on informaatiotaulut ja polku on merkitty maastoon avaintunnuksilla. Reitistä kertovaa opasvihkosta myydään Raision museo- ja kulttuurikeskus Harkossa, josta voi myös varata arkeologin opastuksen Vaskipolulle.
Raision museo Harkko on myös toteuttanut maksuttoman Vaskipolku-mobiilioppaan, joka löytyy osoitteesta https://tarinasoitin.fi/vaskipolku.
Katariina Mäkinen-Önsoy
