Turussa ja Raisiossa jännitetään kesäkuussa lukkoon lyötäviä joukkoliikenneratkaisuja. Talouden kannalta paras reittivaihtoehto on Varissuo–Runosmäki sekä raitiovaununa että superbussina toteutettuna. Yleisesti parhaiten asetettuihin tavoitteisiin taas vastaa Varissuo–Raisio-linjaus. Päätöksenteon tueksi pyydetään lausuntoja sidosryhmiltä sekä mielipiteitä kansalaisilta 30. maaliskuuta mennessä.
Turun kaupunginvaltuusto päättänee 11. kesäkuuta järjestettävässä kokouksessa, toteutetaanko joukkoliikenneuudistus raitiotie- vai superbussivaihtoehdolla.
Toteutusprojektiin liittyvät muun muassa katusuunnitelmien ja asemakaavojen muutosten laadinnat sekä rakennussuunnittelu.
Arvion mukaan rakentamaan päästäisiin 2020-luvulla, liikennöinti voisi alkaa vuonna 2030.
LIIKENNE. Turun ja Raision kaupungit teettivät viime vuonna joukkoliikenneselvityksen yhdessä valtion kanssa. Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Rambollin tarkentamaa suunnitelmaa esiteltiin helmikuun alussa sidosryhmille ja asukkaille.
Turun raitiotien yleissuunnitelma valmistui 2015, jonka jälkeen suunnitelmaa tarkennettiin raitiotie- tai superbussijärjestelmän ensimmäisen vaiheen länsipään neljän vaihtoehtoisen päätepysäkin osalta. Vaihtoehdot ovat Runosmäki, Raisio, Länsikeskus ja Matkakeskus. Raitiotien tai superbussin itäpää on kaikissa vaihtoehdoissa Varissuolla.
Kaupunkikehitys etusijalla
Sekä superbussi- että raitiotievaihtoehtoa tarkastellaan viidellä eri kriteerillä, joita ovat rakennus- ja käyttökustannukset sekä kestävän kehityksen, asukkaiden viihtyvyyden, maankäyttösuunnitelmien ja kaupungin imagollisten kysymysten toteutuminen.
Raision kaupungin tekninen johtaja Antti Korte väläyttelee mahdollisuutta Raision keskustan kokonaissuunnitteluun.
– Olisimme onnellisten tähtien alla, jos rakentaminen ajoittuisi samaan aikaan E18-kehätiehankkeen kanssa. Tunnelihankkeen, joka nykyisen aikataulun mukaan pääsee alkamaan vuonna 2021, myötä Raision keskusta kun muutenkin myllätään auki, Korte toteaa.
Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen korostaa, että toteutettava joukkoliikennejärjestelmä, oli se sitten raitiotie tai superbussi, on ennen kaikkea kaupunkikehityshanke.
– Ratkaisulla pyritään kehittämään kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti kaupunkirakennetta, liikennejärjestelmää sekä alueen vetovoimaa ja houkuttelevuutta, jatkaa Hintsanen.
Tarkennusta kustannusarvioon
Superbussi-työnimellä selvitettävä moderni ja kiskoton järjestelmä on Suomelle täysin uusi. Sen lähin vertailukohta löytyy Malmöstä, jossa joukkoliikenteen kuormittunein runkolinja hoidetaan raitiovaunua muistuttavalla superbussilla.
Kaupunkiliikenteen klassikkona raitiotie on tuttu ja yleinen joukkoliikennemuoto kaupungeissa ympäri maailmaa. Sillä on paitsi pitkä historia myös kokemuksia toimivuudesta.
Selvityksen laskelman mukaan Varissuo–Runosmäki -raitiotielinjan investoinneilla voitaisiin toteuttaa Varissuo–Runosmäki-superbussilinjan lisäksi myös muita – aina Länsikeskukseen ja Raision keskustaan asti – ulottuvia superbussilinjoja.
Laskelmista selviää, että talouden kannalta paras vaihtoehto on Varissuo–Runosmäki sekä raitiovaununa että superbussina toteutettuna. Yleisesti parhaiten asetettuihin tavoitteisiin vastaa Varissuo–Raisio-linjaus.
Varissuon ja Raision välisen verkoston arvioitu kustannus infran, varikon ja kaluston osalta on raitiovaunuvaihtoehdossa yhteensä 390 miljoonaa euroa, kun taas superbussivaihtoehdossa se on 150 miljoonaa euroa.
Lähtökohtana kuntatalouslaskelmassa on ollut valtion osallistuminen 30 prosentilla infrastruktuuriin ja varikkoon sekä raitiotien että superbussin osalta.
– Valtio osallistuu sekä Tampereen raitiotien infrastruktuuriin ja varikkoon että Helsingin Raide-Jokerin infrastruktuuriin 30 prosentilla. Superbusseista ei sen sijaan ole esimerkkejä Suomessa. Valtion rahoitus edellyttää eduskunnan päätöstä, kehittämispäällikkö Juha Jokela Turun kaupungista toteaa.
Vaihtoehdot jakavat mielipiteitä
Turussa 7. helmikuuta järjestetyssä iltatilaisuudessa kuultiin sekä raitiovaunun että superbussin puolestapuhujia. Muutama mielipide esitettiin myös siitä, että selvitykseen merkityillä kulurakenteen virhemarginaaleilla päätöstä ei voi tehdä europohjaisesti, vaan kokonaisuutta punniten.
– Onko kaupungilla varaa käyttää lähes 400 miljoonaa euroa raitiolinjaan? Karkeasti laskettuna 150 miljoonan superbussivaihtoehdossa säästyisi lähes 250 miljoonaa huolenpitoon kuten esimerkiksi nuorten koulutukseen sekä vanhuspalveluihin, turkulainen Heikki Pälve ihmettelee.
Länsiturkulainen Tapio Peltomaa kertoo olevansa superbussin kannalla.
– Superbussille pystyttäisiin rakentamaan raitiotietä nopeammin verkosto, joka kattaa paremmin paitsi kaupungin sisäistä myös seudulle suuntautuvaa liikennettä. Se tarkoittaa enemmän etuja isommalle osalle ihmisistä, Peltomaa summaa.
Puheenvuoronsa päätteeksi Peltomaa kehottaa päättäjiä kuuntelemaan kaupunginosien asukkaita.
Liikenneyhtiö Rindell Groupia edustava Rauno Rindell huomauttaa, että joukkoliikenneratkaisussa tulisi ottaa ennen kaikkea huomioon toimivuus.
– Tärkeintä on infran toimivuus ja jouheva siirtyminen pysäkkien välillä. Tälläkään hetkellä väylien puhdistus ei toimi toivotulla tavalla – ratikkaan saa kiinnitettyä vaikka auran, mutta bussiin ei saa, Rindell toteaa.
Päätöksenteon tueksi raitiotien yleissuunnitelman tarkennuksesta pyydetään lausuntoja sidosryhmiltä sekä mielipiteitä kansalaisilta 30. maaliskuuta mennessä osoitteessa www.turku.fi/raitiotie.
Katariina Mäkinen-Önsoy
