Varissuolla on postinumeron mukaan maan neljänneksi eniten pitkäaikaistyöttömiä. Kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeiluja ja palkkatukipaikkoja tarjoava Varissuon Työ ja Toiminta on siis paraatipaikalla asiakkasnäkökulmasta. Nyt yhdistyksessä puhaltaa uudet tuulet.
VARISSUO. Majanummen toimitalolla majaa pitävä Varissuon Työ ja Toiminta on käynyt läpi vaikeita vuosia.
– Viime vuosi oli yhdistykselle todella vaikea ja meidän piti miettiä, pystymmekö ylipäänsä jatkamaan toimintaa. Päätimme jatkaa, mutta töitä piti järjestellä uudelleen. Nyt työntekijöitä on yksi vähemmän ja tarkoitus on hyödyntää enemmän opiskelijoita, kertoo yhdistyskoordinaattori ja hallituksen puheenjohtaja Jonna Lindroos.
Lisäksi juuri järjestäytynyt hallitus aikoo osallistua toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen jatkossa yhä aktiivisemmin.
Sen lisäksi, että toimintaa järjestetään nyt hiukan erilaisella konseptilla, talolla on myös uusia kasvoja. Vuoden alussa työllistämisvastaavana aloitti Hannu Isotalo ja kuntouttavan työtoiminnan vastaavana ohjaajana Hanna Viita-Alho.
Viita-Alhon hommana on käynnistää Majanummelle maaliskuuhun mennessä ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa kehitetään pitkään työttömänä olleen työelämävalmiuksia.
– Se tulee olemaan perustason kuntouttavaa työtoimintaa, jossa käydään tutustumassa paikkoihin, ohjataan työnhaussa ja sähköisessä asioinnissa sekä autetaan elämänhallinnassa. Nykyään työnhaku tapahtuu lähes poikkeuksetta sähköisesti ja monille ei ole edes sähköposti ja nettipankki tuttuja. Useat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tarvitsevat hyvin monenlaisia palveluita tullakseen taas työkuntoisiksi, Viita-Alho sanoo.
Tavoitteena on saada kasaan mahdollisimman heterogeeninen ryhmä.
– Olemme profiloituneet yli 40-vuotiaiden toiminnan tuottajiksi, mutta ryhmätoimintaan olisi nyt hyvä saada mukaan eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, Viita-Alho suunnittelee.
Entistä huonokuntoisempaa väkeä
Työllistämisvastaava Hannu Isotalon mukaan Turun seudun työllisyystilanne on isossa kuvassa pitkästä aikaa hyvä, mutta kuilu pitkäaikaistyöttömien ja työelämän välillä kasvaa ja syvenee. Turun työttömyysaste oli joulukuussa 12,8 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 4 400, mikä on lähes tuhat ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten.
– Nyt kun töitä on hyvin tarjolla, lähes kaikki työkuntoiset ovat työllistyneet palkkatöihin, jolloin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, Isotalo sanoo.
Toinen mahdollinen syy tähän on se, ettei sairaseläkkeelle pääse enää yhtä helposti, jolloin työttömät pyörivät eri toimenpiteissä pidempään. Isotalo pitää jatkuvasti tiiviisti yhteyttä kollegoihinsa ympäri Suomen ja on vakuuttunut siitä, ettei tällaista tilannetta ole missään muualla.
Isotalo on ollut alalla kymmenen vuotta ja uskoo, että paras systeemi olisi, jos pitkäaikaistyötön pääsisi ensin vuodeksi kuntouttavaan työtoimintaan, sitten puoleksi vuodeksi työkokeiluun, siitä palkkatuelle ja sen jälkeen takaisin työelämään. Monella on kuitenkin niin heikot työelämävalmiudet, että vaikka tämä ihannetilanne toteutuisi, ihminen saattaa jäädä työttömäksi ja tietyn ajan jälkeen sama rumba aloitetaan alusta.
Aktiivimalli ei saa kannatusta Majanummella
Jonna Lindroos, Hanna Viita-Alho ja Hannu Isotalo ovat kaikki yhtä mieltä aktiivimallista: Ei tule toimimaan! Aktiivimallin myötä täyden työttömyystuen saaminen edellyttää 18 tunnin työskentelyä palkkatyössä, yritystoimintaa tai työllistymistä edistävään toimenpiteeseen osallistumista viitenä päivänä 65 päivän tarkastelujakson aikana. Jos kriteerit eivät täyty, työttömyystukea leikataan seuraavan tarkastelujakson ajaksi.
– Ajatus on kyllä kaunis, mutta eihän se käytännössä toimi. Näen sen ennemminkin passiivimallina. Työttömien tilanne on jo nyt eriarvoistunut. Uskon, että ne jotka ovat jo nyt kaikkein heikoimmassa asemassa, vähät välittää, leikataanko työttömyysturvasta, Lindroos ennustaa.
Isotalo kuitenkin muistuttaa, että työtä vieroksuvat työttömät ovat äärimmäisen harvassa.
– Aktiivimalli antaa ymmärtää, että Suomessa olisi niin paljon työtä vieroksuvia ihmisiä, että tällainen malli tarvitaan. Kyllä melkein kaikki pitkäaikaistyöttömät haluaisivat oikeisiin palkkatöihin. Ne työtä vieroksuvat ovat äärimmäisen harvassa ja nyt kaikki työttömät joutuvat kärsimään, Isotalo harmittelee.
Lisäksi uusi malli tuottaa paljon työtä.
– Meillä on niin vähän työvoimatoimiston työntekijöitä, että jokaisella on satoja asiakkaita. On selvää, ettei tällaista voida vetää läpi ilman kitkaa. Eikä sillä ainakaan säästöjä saada, Isotalo sanoo.
Hanna Viita-Alho pitää hyvänä ideana, että 18 tunnin työskentelyjaksoon laskettaisiin myös vapaaehtoistyö.
Palvelusetelit käyttöön
Turun kaupunki on siirtynyt vuoden alussa kuntouttavan työtoiminnan hankinnassa palvelusetelin käyttöön. Uudistuksen tavoitteena on parantaa pitkäaikaistyöttömien työelämävalmiuksia, kuntouttavan työtoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä saada uusia palveluntuottajia.
Palveluseteli on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, jotka ovat kuntouttavan työtoiminnan lain piirissä. Palvelusetelin myöntää Työllisyyspalvelukeskuksen Työpiste. Palvelusetelin saaja saa itse valita, mistä palvelunsa haluaa, mutta kuntoutusneuvoja ja asiakasneuvojat voivat auttaa valinnassa.
Palvelusetelillä voi hankkia kuntouttavaa työtoimintaa niiltä palveluntuottajilta, jotka täyttävät kuntouttavan työtoiminnan lain ja säädösten edellyttämät vaatimukset sekä kunnan paikallisesti määrittelemät vaatimukset. Yksi näistä on Varissuon Työ ja Toiminta. Lisäksi mukana ovat Lounais-Suomen Martat, Turun seudun mielenterveyspalveluyhdistys, Sosiaalipalvelusäätiö Raina, Turun seudun TST, Kaarinan Pajamestarit ja varissuolainen Yhdessä-yhdistys.
– Ennen teimme ostopalvelupäätöksiä kolmen vuoden välein. Nyt kun meillä on käytössä palveluseteli, uusia palveluntuottajia voi tulla mukaan pitkin vuotta. Nyt mukana olevat tahot olivat kaikki mukana myös ostopalvelussa. Olemme tehneet töitä sen eteen, että kaikki ovat nyt palvelusetelikelpoisia, jotta asiakkuudet eivät katkenneet siirtymävaiheessa, kertoo Turun kaupungin kuntoutussuunnittelija Inkeri Huuhka.
Palveluseteliin siirtyminen ei lisää kaupungin kustannuksia, mutta laadun ja vaikuttavuuden paranemisen myötä se tuo säästöjä työmarkkinatuen kuntaosuuteen.
Myös kaupungin omaa kuntouttavaa työtoimintaa lisätään ja tuotteistetaan. Kuntouttavasta työtoiminnasta ei voi kieltäytyä, mutta asiakas voi kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin hänelle on tarjottava kaupungin itse tuottamaa työtoimintaa. Kuntouttava työtoiminta on asiakkaalle täysin maksuton myös palvelusetelimallissa. Palvelusetelit ovat kiinteähintaisia, eivätkä sisällä omavastuuosuutta.
Halpaa lounasta, kirpparitoimintaa ja jumppia
Työttömien aktivointia tehdään Majanummella monin eri tavoin. Keittiössä jäsenistölle myytävää lounasta valmistavat niin työkokeilijat, opiskelijat kuin palkkatukilaisetkin. Lisäksi yhdistyksellä on kirpputoritoimintaa, kierrätystä, ompelimo, erilaisia kerhoja ja liikuntaa.
– Yhdistyksen idea on se, että tuotamme jäsenistölle toimintaa työllistämisen kautta, yhdistyskoordinaattori Jonna Lindroos tiivistää.
Parin vaikeamman vuoden jälkeen viikottainen liikunta on tarkoitus palauttaa päivittäiseksi ja saada pajatoiminta taas pyörimään.
– Ja toukokuussa vietämme 20-vuotisjuhlia, iloitsee Lindroos.
Yhdistyksen toiminta on avointa jäsenille, joita on nyt noin 400. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa. Vaikka ei olisi työtön, yhdistykseen pääsee kannatusjäseneksi, jolloin pääsee mukaan esimerkiksi jumppiin ja edullisille lounaille.
Janica Vilen
