NAANTALI. Naantalin koulu- ja päiväkotiverkkoselvitykseen liittyvä infotilaisuus veti Naantalin lukion Jöns Budde -salin täyteen kiinnostuneita kuntalaisia 2. marraskuuta. Tilaisuus toimi osana työsuunnitelmaa, jonka kaupunginhallitus hyväksyi lokakuun toisessa kokouksessaan.
Ennen työsuunnitelman hyväksymistä kaupunginhallitus palautti sen uuteen valmisteluun lisäten siihen sähköisesti toteutettavan kuntalaiskyselyn. Kysely toteutetaan ajalla 1.–15. joulukuuta kaupungin verkkosivujen, medioiden sekä kouluilla käytössä olevan Wilma-järjestelmän välityksellä. Koulutuslautakunnan toimesta työsuunnitelmaan lisätty toinen kuntalaisille avoin informaatio- ja kuulemistilaisuus järjestetään puolestaan ensi vuoden maaliskuussa.
– Koulu- ja päiväkotiverkon kehitystyö aloitetaan puhtaalta pöydältä. Edellisellä valtuustokaudella emme päässeet asian tiimoilta maaliin, joten nyt on aika uudelle käsittelylle. Tavoitteena ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut terveellisissä, turvallisissa ja uudistuvaan toimintaan soveltuvissa tiloissa, kaupunginjohtaja Jouni Mutanen alustaa työsuunnitelmaa.
– Panostamme pitkäjänteiseen toimintaan, jonka tärkeimpänä tavoitteena on palvelujen saatavuuden varmistaminen. Palveluverkon hallitussa uudistamisessa tulee ottaa huomioon kaupungin saaristo-osien pitkät etäisyydet, lisää Mutanen.
Vuonna 2015 käynnistynyttä selvitystyötä jatkovalmistellaan poikkiammatillisessa yhteistyössä, jonka ohjaajana toimii koulutuslautakunta. Palveluverkkotyöryhmään kuuluvat sivistyspalvelut ja tekniset palvelut.
Lasten ja nuorten määrän ennustetaan vähenevän
Tila- ja palveluverkkosuunnitelmatyössä tarkastellaan kasvatus- ja opetustoimen toimintayksiköiden ja tilojen kehittämismahdollisuuksia sekä toimenpiteitä ottaen huomioon kaupungin väestö- ja ikäluokkakehitys sekä kaavoitus ja tarpeet ajanmukaisista toimintatiloista ja oppimisympäristöistä.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Naantalissa 0–6-vuotiaiden osuus tulee seuraavien lähivuosien aikana lievästi vähenemään. Väestöennuste ja Naantalin oppilasennuste kertovat yhtenäistä kieltä siitä, että vuonna 2025 perusopetusikäisiä olisi yhteensä 1789, mikä tarkoittaa lähes 200 oppilasta vähemmän kuin vuonna 2014.
– Selvitystyön taustalla olleeseen lasten ja nuorten määrän vähenemiseen kaupungissa pyritään vastaamaan palvelutarpeen kartoituksilla. Selvää on, että väestönkasvun vauhti on eri alueilla toisia nopeampaa. Esimerkiksi Luonnonmaan uskotaan kehittyvän lasten ja nuorten osalta kasvuvoittoisimmaksi alueeksi Naantalissa, kaupunginjohtaja toteaa.
Oppimisympäristön muunneltavuus ratkaisee
Naantalin kouluverkossa on kymmenkunta peruskoulua, joista osassa on opetussuunnitelmassa erikoistuttu esimerkiksi kielikylpyopetukseen. Lisäksi Suopellon yläkouluun on perustettu liikuntaan painottuva luokka. Velkualta löytyvä kaupungin ainoassa yhtenäiskoulussa opetellaan puolestaan saaristo- ja perinnetaitoja. Koululla on myös metsäluokka, joka ammentaa elämyksellistä oppimista luontoympäristöstä.
Ratkaisevia tekijöitä ovat varhaiskasvatuksen johtaja Kaisa Rantalan ja vs. johtava rehtori Vesa Malinin mukaan tulevaisuuden oppimisympäristöt, niiden muunneltavuus ja pedagogiset mahdollisuudet.
– Nykyisin vielä tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin koulumaailmassa ovat perinteisiä. Tulevaisuudessa luokkahuoneen merkitys kuitenkin muuttuu, vaikka panostus on toki edelleen terveellisyydessä ja turvallisuudessa. Nykyaikaisten muunneltavien oppimisympäristöjen halutaan myös ohjaavan uteliaisuuteen ja ilmiöoppimiseen, he sanovat.
– Tänä päivänä Naantalin kouluista Kuparivuoressa on moderni luokkatila, jossa oppilaiden on mahdollisuus liikkua ja vaihtaa paikkaa oppitunnin aikana, he jatkavat.
Rantalan ja Malinin näkemyksen mukaan tilat nykyisellään eivät tue yhteisöllistä oppimista, jossa oppilas on keskeinen toimija, ja jossa digitaalisia välineitä hyödynnetään yhteisen oppimisen alustoina.
Iso osa rakennuskannasta on peräisin 1950-luvulta ja etenkin koulukantaa on tämän jälkeen laajennettu eri vuosikymmeninä.
– Vaikka rakennuskanta on perustervettä, eikä esimerkiksi isoja sisäilmaongelmia ole ollut, remontteja on väistämättä edessä. Kun peruskorjauksen kustannustason on laskettu olevan lähes uudisrakennuksen kustannusten tasoa, on syytä tulevaisuuden oppimisympäristöt huomioon ottaen harkita molempia vaihtoehtoja. Muuntojoustavuus onnistuu uudiskohteessa paremmin, mutta vanhoistakin rakennuksista löytyy mahdollisuuksia, kiinteistöpäällikkö Pekka Alm huomauttaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
