Turun Ruoka- ja Viinimessuilla 6.–8. lokakuuta jaettiin monia eri palkintoja. Lounais-Suomen ruokakulttuuriyhdistys Kaffeli ry palkitsi ruokakulttuurin edistämisestä Kotipellon puutarhan Nousiaisista. Toista kertaa jaettavan Haarukka-palkinnon puolestaan sai ravintola Kaskiksen raisiolainen kokki Simo Raisio. Lisäksi Raisioaqua esitteli Benella Siikaa ja Nousiaisista ponnistanut huippukokki Kari Aihinen isännöi ruokamessujen perjantaita.
RUOKA. Nousiaisissa vuonna 1997 perustettu perheyritys Kotipellon puutarha palkittiin Turun Ruoka- ja Viinimessuilla ruokakulttuurin edistämisestä. Pirjo ja Tapani Mönkkönen perustivat aikanaan kurkkutarhan. Vuonna 2009 oli aika katsoa tulevaisuuteen ja silloin keksittiin uusi markkinarako. Viljelyyn tulivat erikoissalaatit, versotuotteet ja syötävät kukat.
Messuilla Kotipellon puutarhan pisteellä maistatettiin syötäviä kukkia ja esiteltiin uutuustuotteita. Mönkkösten tytär Sanna Honkanen kertoi tuotteista yhdessä puolisonsa Niko Honkasen kanssa. Eniten huomiota messuvieraissa herättivät syötävät kukat.
– 90 % ihmisistä on ihmetellyt, että näitä voi syödä, mutta osa oli maistanut ennenkin. Ravintolat ovat meidän pääasiakkaita. Ravintola-annoksissa on käytetty kukkia muun muassa kakkujen koristelussa ja salaateissa, kertoo Sanna Honkanen.
Syötäviä kukkia saa myös vähittäiskaupoista ja kotikeittiöissä niitä käytetään paljon niin ikään ruokien koristeluun.
– Lisäksi on aika kiva idea laittaa kukkia vaikka jääpaloihin, Honkanen ehdottaa.
Syötävät kukat kasvavat Kotipellon puutarhassa yrttien joukossa. Myös kotona esimerkiksi syötävien orvokkien kasvattaminen on helppoa.
– Jos ostaa puutarhamyymälästä koristekukaksi tarkoitetun orvokin, niin sitä ei kannata laittaa lautaselle. Orvokeissa käytetään usein kasvunsääteitä, mitkä tekevät kukista myrkyllisiä. Orvokkien lisäksi syödä voi esimerkiksi ruiskaunokin, pelargonin ja rautayrtin kukkia. Sivuillamme on lista kaikista niistä kukista, jotka olemme tutkimuksilla osoittaneet turvallisiksi, Honkanen kertoo.
Kotipellon puutarhan markkinoinnista vastaava Niko Honkanen tietää Suomesta yhden toimijan, joka myy syötäviä kukkia kesäisin, mutta hänen tietojensa mukaan Kotipellon puutarha on ainoa Suomessa, joka toimittaa kukkia lautasille ympäri vuoden.
Uudet suolat esittelyssä
Messuilla esiteltiin myös Mimis-konseptin uusia tuotteita: lipstikkasuolaa, rosmariinisuolaa ja sitruunaverbenasuolaa.
– Sitruunaverbenasuola toimii hyvin esimerkiksi kalan kanssa. Sitä voi laittaa käytännössä kaikkeen, mihin ennen on laittanut perinteistä sitruunapippuria. Lipstikka taas korostaa tuotteen omaa makua, jolloin suolaa ei tarvita niin paljon. Nämä suolat toimivat hyvin sormisuolana annosten päällä, Sanna Honkanen esittelee.
Uudet suolat saatiin valmiiksi juuri ennen messuja. Tulevaisuudessa Honkaset toivovat, että ne saataisiin vähittäiskauppojen hyllyille.
Kotipellon puutarha on Kotimaiset Kasvikset ry:n auditoima Laatutarha. Nykyisin tuotannossa on yli 100 eri lajiketta, joista suurin osa on kaupallisia ja HoReCa-tukkujen valikoimissa. Nyt Kotipellon puutarha on 2800 neliön puutarha, jonka Mimis-tuotteet ovat tulleet kuluttajille tutuiksi. Koska kaikki tehdään käsityönä, kylvöstä sadon korjuuseen, Kotipellon puutarha pystyy nykyisin työllistämään perheen lisäksi 10 henkilöä, joiden työtehtävät ovat Mimis versojen ja -kukkien parissa.
Simo Raisiolle haarukka-palkinto
Turun paistinkääntäjät haluavat tukea Turun alueen ruokakulttuuria ja nostaa esiin paikallisia osaavia kokkeja ja salipuolen työntekijöitä palkitsemalla heitä joka toinen vuosi Paistinkääntäjien haarukka -palkinnolla. Tänä vuonna toisen haarukkapalkinnon pokkasi Raisiosta ponnistanut Kaskiksen kokki Simo Raisio.
– 32-vuotias Simo Raisio vastaa ravintola Kaskiksen ja Kakolanruusun keittiöistä yhdessä Erik Mansikan kanssa. Raisio on tunnettu siitä, että hän on tiimipelaaja, eikä pidä itsestään melua. Hän suhtautuu työhönsä nöyrästi ja pitkäjänteisesti, Paistinkääntäjät perustelevat valintaansa.
Kaskis avautui Turkuun vuonna 2014, Kakolanruusu tänä kesänä. Aiemmin Raisio on työskennellyt ravintola Oud Sluississa, Hollannissa, AOC-ravintolassa Kööpenhaminassa, Chez Dominique -ravintolassa Helsingissä ja Pier-ravintolassa Australiassa.
Benella Siikaa kokattiin messuyleisön edessä
Ruokamessujen lavalla kokattiin Raisioaquan Benella Siikaa. Kokkina hääräsi keittiömestari Antti Vahtera. Siika maustettiin suolalla ja pippurilla ja laitettiin 225-asteiseen uuniin 15 minuutiksi.
– Moni suomalainen tekee sen virheen, että antaa kalan olla uunissa vähän ylimääräistä, jotta se on varmasti kypsää, mutta siialle riittää se 15 minuuttia. Jos se on uunissa pidempään, se on pilalla, muistuttaa Vahtera.
Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan Benella Siika kasvatetaan Raisioaquan innovaatiolla, joka vähentää Itämeren ravinnekuormitusta. Siika 2005 -kehityshankkeen ansiosta WWF on nostanut kotimaisen siian vihreälle listalleen. Ympäristöarvojen lisäksi Benella-kalojen kasvatusmenetelmä tuottaa terveellisempää kalaa. Sekä Benella Kirjolohella että Benella Siialla on Suomen Sydänliiton myöntämä Sydänmerkki.
Benella-nimen saavat Raisioaquan Baltic Blend® Itämerirehulla ruokitut kalat. Kasvatusmenetelmä sitoo fosforia enemmän kuin tuottaa ja typpikuormitus vähenee merkittävästi. Raisioaquan sopimustuottajamallin ansiosta Benella-kalojen saatavuus voidaan turvata yhä paremmin.
– Kasvatettu siika ei ole kalastajilta pois, sillä siian saanti on niin rajallista. Benella Siialla turvataan se, että siikaa saadaan yhä useampiin ravintoloihin ja kotikeittiöihin, messulavalla kerrotaan.
Benella Siiassa EPA- ja DHA-rasvahappojen pitoisuus on optimoitu ihmisen sydämelle ja verisuonille terveelliselle tasolle.
– Sekä kalaan että meihin ihmisiin pätee sama sääntö: olet sitä mitä syöt. Ruokinnassa terveelliset rasvahapot siirtyvät kalaan ja sitä kautta ihmiseen, Raisioaquan liiketoimintajohtaja Tomi Kantola kertoo.
Kotimainen siika on kasvatetuista kaloista ylivoimaisesti paras D-vitamiinin lähde. Ravitsemussuositusten mukaan ihminen tarvitsee D-vitamiinia 10 ug vuorokaudessa. Siikaa tarvitsee syödä vain 70 grammaa päivässä, jotta suositusten mukainen tarve täyttyy.
Tutkijoiden, kalankasvattajien ja rehunvalmistajien kehitystyön tuloksena kalankasvatuksen ympäristökuormitus on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa. Merkittävin tekijä hyvään kehitykseen ovat uudet rehuinnovaatiot. Kalankasvatus on ainoa ala, joka on saavuttanut Suomen vuonna 2002 asettamat tavoitteet Itämeren ravinnekuormituksen alentamisesta.
Osallistuminen on nouseva trendi
Turun Ruoka- ja Viinimessujen kävijätutkimuksen mukaan ruokamessuilla eniten kiinnostuvat näytteilleasettajien osastot. Tänä vuonna osastojen erityisesti visuaalinen ilme ja sisällöllinen monipuolisuus keräsivät kiitosta.
− Osallistuminen on selvästikin nouseva trendi. Messukävijät haluavat itse kokeilla, maistaa, kokeilla ja kysellä, luonnehtii projektijohtaja Päivi Järvelä alan messujen kehittymistä.
Suurten yritysten, kuten Atrian ja Lidlin lisäksi paikalla olivat myös lukuisat pienemmät tuottajat muun muassa lähiruokateemalla. Messuilla päästiin esimerkiksi sirkkojen ja lupiinin makuun. Viinialueella puolestaan saatiin tietoa ja maistatusta uusimmista viineistä.
Messujen kokkikouluissa opeteltiin tänä vuonna paistamaan pihvejä oikeaoppisesti, tekemään smoothie ja ja valmistamaan sushia. Kokkikouluihin osallistui noin 200 messukävijää. Tastingit eli maistelutilaisuudet ovat yksi suosituimmista sisällöistä. Muun muassa Atrian Meet Meat -maisteluun osallistui viikonlopun aikana tuhansia vieraita.
Janica Vilen
