Kaarina Maununtyttären käyttämä kultasormus löytyi tieteellisissä tutkimuksissa

0
709
Kaarina Maununtyttären tutkimukset Turun tuomiokirkossa, helmikuu 2026. Kuva: Saarni Säilynoja / Museokeskus Vapriikki.
Kaarina Maununtyttären tutkimukset Turun tuomiokirkossa helmikuussa. Kuva: Saarni Säilynoja / Museokeskus Vapriikki.

Luu- ja tekstiilinäytteitä on lähetetty laboratorioihin jo yli sata, ja tutkimusten tuloksia päästään näkemään Vapriikissa parin vuoden kuluttua.

Turun tuomiokirkossa tutkitaan parhaillaan kuningatar Kaarina Maununtyttären (1550–1612) hautaa. Tutkimusten ensimmäisellä viikolla tehtiin huomattava esinelöytö: Kaarinan käyttämä kultasormus.

Löytö on historiallisesti merkittävä, sillä muita varmuudella Kaarina Maununtyttärelle kuuluneita henkilökohtaisia esineitä ei ole säilynyt nykypäivään. Tieteellinen tutkimus on osa museokeskus Vapriikin vuonna 2028 avautuvaa näyttelyä, jonka yhteydessä tuotetaan uutta tietoa Kaarinan ja hänen perheensä elämästä nykyaikaisen tieteen keinoin.

Kaarina Maununtyttären hauta on avattu edellisen kerran vuonna 1867.

Tuolloin osittain muumioituneen vainajan vatsan kohdalta löytyi pieniä silkkilappuja, joita pidettiin merkkinä balsamoinnista. Parhaillaan tehtävissä tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että silkkilaput ovat osa rotan pesää, johon on jyrsitty palasia Kaarinan hautavaatteesta. Toinen samankaltainen pesä oli suojannut yhtä sormiluista, jossa oli yhä kiinni sormus.

Vastaavat sormukset olivat ylellisiä ja muodikkaita 1500-luvun yläluokan keskuudessa, tutkija Ulla Nordfors kertoo tiedotteessa.

Olemme iloisia ja onnellisia saadessamme tällaisen aarteen Turun tuomiokirkkomuseon kokoelmiin, sanoo Turun tuomiorovasti Aulikki Mäkinen.

Kun museo Tuomiokirkon peruskorjauksen jälkeen taas aukeaa, tämä sormus tulee sinne nähtäville, Mäkinen lupaa.

Sormus tulee esille myös Vapriikin näyttelyyn vuonna 2028.

Tutkimuksissa tarkastellaan myös Kaarinan ja Erik XIV:n tyttären Sigrid Vasan sekä tuntemattoman lapsen hautoja, joista tutkimusryhmä on tehnyt luu- ja tekstiilianalyysejä. Laboratorioihin lähteviä mikroskooppisen pieniä näytteitä on otettu yli sata.

Ulla Nordforsin mukaan luuanalyysin ikäarvio tuntemattomasta lapsesta vastaa Kaarinan ja Eerik XIV:n poikaa, noin kolmivuotiaana menehtynyttä Henrikiä.

Vasta DNA-analyysi kuitenkin varmistaa, onko kyseessä Kaarinan ja Eerikin poika. Analyysien ja tutkimusten lopullisia tuloksia voidaan joutua odottamaan jopa pari vuotta, Nordfors lisää.

Turun Seutusanomat